Bluetooth-tekniikan 5-versio valmistui loppuvuonna 2016 ja se lupasi nopeamman datanyhteyden, pidemmän kantaman ja mesh-verkkotopologian. Komponenttien jakelija Rutronik on testannut neljännen ja viidennen polven alhaisen tehonkulutuksen Bluetooth- eli BLE-yhteyksiä ja julkistanut tuloksista mielenkiintoisen teknisen dokumentin.
Mittauksissa käytettiin Nordic Semiconductorin nRF52840-piiriä. Sen avulla testattiin kantamaa, datanopeutta ja tehonkulutusta erilaisilla linkin konfiguraatioilla niin sisä- kuin ulkotiloissa. Testit tehtiin sekä protoraudalla että esiohjelmistoilla, joten tämän hetken piirisarjojen tulokset ovat vielä parempia, Rutronik korostaa.
BLE 4.2 tukee yhden megabitin datanopeutta. 5-0-standardi toi siihen lisää kahden megabitin PHY-tason nopeuden (LE 2M) sekä esikoodatun version (LE Coded), jossa PHY-nopeus on määritelty joko 125 tai 500 kilobittiin sekunnissa. Nämä vaikuttavat esimerkiksi linkin käytössä olevaan tehobudjettiin.
BLE5:n piti parantaa kantama nelinkertaiseksi ja datanopeuden kaksinkertaiseksi. Eri lähetysmoodien takia näitä molempia ei voi saada samanaikaisesti.
BLE-linkin laatuun vaikuttavat niin 4- kuin 5-polvessa taajuuskaista (2400-2480 MHz), lähetysteho, lähetysolosuhteet eli ympäristö, yhteyden intervalli eli aikaväli, häiriöt, IFS eli datapakettien lähetysten välinen aika sekä pakettien koko.
Testin tuloksista näkyy, miten BLE4-linkit parametrit vaikuttavat suuresti kantamaan ja datanopeuteen. Ulkona linkki ylsi parhaimmillaan 405 metrin päähän ja maksimilähetysteholla dataa saatiin siirtymään 283,5 kilobittiä sekunnissa. BLE5-tekniikalla päästiin high speed -moodissa 65 metrin matkalla lähes megabitin datanopeuteen. Pisimmillään kantamaksi saatiin 8 dBm lähetysteholla 527 metriä. Toisaalta metsässä linkki ylsi parhaimmillaankin vain 95 metriin.
Raportti antaa monella osviittaa siitä, miten BLE-yhteys pitää konfiguroida oman sovelluksen kannalta optimaalisella tavalla. Rutronikin raporttiin voi tutustua yhtiön verkkosivuilla.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
