Bluetooth-tekniikan 5-versio valmistui loppuvuonna 2016 ja se lupasi nopeamman datanyhteyden, pidemmän kantaman ja mesh-verkkotopologian. Komponenttien jakelija Rutronik on testannut neljännen ja viidennen polven alhaisen tehonkulutuksen Bluetooth- eli BLE-yhteyksiä ja julkistanut tuloksista mielenkiintoisen teknisen dokumentin.
Mittauksissa käytettiin Nordic Semiconductorin nRF52840-piiriä. Sen avulla testattiin kantamaa, datanopeutta ja tehonkulutusta erilaisilla linkin konfiguraatioilla niin sisä- kuin ulkotiloissa. Testit tehtiin sekä protoraudalla että esiohjelmistoilla, joten tämän hetken piirisarjojen tulokset ovat vielä parempia, Rutronik korostaa.
BLE 4.2 tukee yhden megabitin datanopeutta. 5-0-standardi toi siihen lisää kahden megabitin PHY-tason nopeuden (LE 2M) sekä esikoodatun version (LE Coded), jossa PHY-nopeus on määritelty joko 125 tai 500 kilobittiin sekunnissa. Nämä vaikuttavat esimerkiksi linkin käytössä olevaan tehobudjettiin.
BLE5:n piti parantaa kantama nelinkertaiseksi ja datanopeuden kaksinkertaiseksi. Eri lähetysmoodien takia näitä molempia ei voi saada samanaikaisesti.
BLE-linkin laatuun vaikuttavat niin 4- kuin 5-polvessa taajuuskaista (2400-2480 MHz), lähetysteho, lähetysolosuhteet eli ympäristö, yhteyden intervalli eli aikaväli, häiriöt, IFS eli datapakettien lähetysten välinen aika sekä pakettien koko.
Testin tuloksista näkyy, miten BLE4-linkit parametrit vaikuttavat suuresti kantamaan ja datanopeuteen. Ulkona linkki ylsi parhaimmillaan 405 metrin päähän ja maksimilähetysteholla dataa saatiin siirtymään 283,5 kilobittiä sekunnissa. BLE5-tekniikalla päästiin high speed -moodissa 65 metrin matkalla lähes megabitin datanopeuteen. Pisimmillään kantamaksi saatiin 8 dBm lähetysteholla 527 metriä. Toisaalta metsässä linkki ylsi parhaimmillaankin vain 95 metriin.
Raportti antaa monella osviittaa siitä, miten BLE-yhteys pitää konfiguroida oman sovelluksen kannalta optimaalisella tavalla. Rutronikin raporttiin voi tutustua yhtiön verkkosivuilla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
