Yhä useammassa sovelluksessa käytetään fotoniikkapiirejä: lääketieteen kuvantamisessa, suurteholaskennassa ja tietenkin robottiautojen LiDar-järjestelmissä. Niiden tuominen laitteiden piirilevyille on kuitenkin hidasta ja työlästä. Mentor helpottaa nyt ongelmaa markkinoiden ensimmäisellä fotoniikkapiirien reititystyökalulla.
Työkalu on nimeltään LightSuite. Se ei perustu Siemens-konserniin kuuluvan Mentorin aiempiin EDA-työkaluihin, vaan on OpenAccess-pohjainen työkalu, jossa kuvauskielenä käytetään Pythonia. Mentorin mukaan fotoniikkaosien sijoittelu ja reititys onnistuu työkalun avulla minuuteissa, kun työ aiemmin vaati viikkoja.
Tähän asti fotoniikkasuunnittelijoiden on pitänyt käyttää analogisia, täysin kustomoituja IC-työkaluja. Komponentit on pitänyt sijoittaa piirikortilla manuaalisesti ja liittää muihin komponentteihin manuaalisesti. Tämän jälkeen suunnittelulla on tyypillisesti fyysinen verifiointi Mentorin Calibrella, joka osaa tarkistaa suunnittelusäännöt myös fotoniikkasuunnitteluista.
LightSuitessa prosessi on merkittävästi automatisoidumpi. Sekä fotoniikka- että elektroniset komponentit voidaan sijoittaa suunnitteluun automaattisesti. Suunnittelijat voivat luoda Python-skriptin, jota käytetään LightSuiten fotoniikkakääntimeen. Komponentteja voidaan myös tuoda valmiista OpenAccess-suunnittelusta.
Seuraavassa vaiheessa työkalu liittää fotoniikkakomponentit suunnitteluun taipuisilla aalto-ohjaimilla (waveguide). Sikäli kuin komponentit sisältävät myös elektronisia osia, työkalua reitittää nämä osat samanaikaisesti.
LightSuiten fotoniikkakäännin käyttää Calibre RealTime-työkalua varmistamaan, että suunnittelu ei riko suunnittelusääntöjä. Reitityksen onnistuminen minuuteissa entisten viikkojen sijaan muuttaa fotoniikkasuunnittelua radikaalisti, sillä se antaa suunnittelijoille mahdollisuuden kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Entisessä prosessissa tämä oli käytännössä mahdotonta.
LightSuite-työkalut tulevat tarjolle lokakuun alussa. Mentor esittelee työkaluja ensi viikolla Rooman ECOC-näyttelyssä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
