Tulevat 5G-verkot muuttavat monta asiaa. Yksi muutos koskee generoitavan datan määrää ja sen elinikää. Monissa sovelluksissa datan elinikä jää millisekunneiksi. Sen jälkeen sillä ei ole mitään käyttöä.
Aiheesta esitelmöi eilen Oulussa paikallisen yliopiston langattoman tekniikan tutkimuskeskuksen eli CWC:N (Centre for Wireless Communications) professori Ari Pouttu. Tällä hetkellä vallalla on big data -ajattelu, joka johtaa siihen, että dataa kyllä kerätään valtavat määrät, mutta valtaosaa siitä ei hyödynnetä mitenkään.
Sitten kun 5G-vision kaikki osat on toteutettu, jokaisella neliökilometrillä voi olla jopa miljoona verkkoon kytkettyä laitetta. On selvää, että ne tuottavat valtavat määrät dataa. Poutun mukaan 5G-verkossakin on tarkoitus lähettää vain tarvittava data. Vaikka kaistaa on periaatteessa rajattomasti, kaikkea ei koskaan lähetetä eteenpäin.
Tällä on kaksi seurausta. Ensinnäkin laskentaa – tai älyä, jos niin halutaan sanoa – pitää siirtää lähemmäksi sen käyttö- tai sovelluspaikkaa. Robottiauton pitää kyetä laskemaan paikallisesti antureiden tuottamasta datasta, millaisessa ympäristössä se ajaa.
- Esimerkiksi autonominen auto tarvitsee datansa millisekunneissa. Sen jälkeen sillä ei ole käyttöä, Pouttu sanoo. Samanlaista ajatusta joudutaan miettimään esimerkiksi 360 steen kameroita hyödyntävissä virtuaalitodellisuuksissa.
Karkeasti voisi sanoa, että jos dataan pitää vain reagoida, sitä ei tarvitse varastoida. Moni 5G- ja varsinkin 6G-sovellus eroaa merkittävästi nykyisestä big data -paradigmasta. Robottiauto on tietysti helppo ja ilmeinen sovellus, mutta mihin muuhun ajatus reaaliaikaisesta, ”kertakäyttöisestä” datasta sopii?
- Tutkimusten mukaan teollisuuden ohjaussovelluksiin sisältyy valtavia bisnesmahdollisuuksia. Esimerkiksi yhteistyössä tai yhdessä ihmisten kanssa työskentelevät robotit vaativat sitä 1000 hertsin säätöluuppia, Pouttu sanoo viitaten 5G:ssä tavoiteltuun millisekunnin latenssiin.
Näitä ratkaisuja CWC:n 150 tutkijaa kehittävät sekä 5GTN-testiverkossa että alkavassa 8-vuotisessa 6G Genesis -ohjelmassa, joka on Akatemian rahoittama 251 miljoonan euron lippulaivahanke. Sen myötä CWC haluaa nousta 6G-tutkimuksen kärkeen. – Haluamme, että vuosien päästä sanotaan, että 6G keksittiin Oulussa, Pouttu maalailee.
(Kuvassa on CWC:ssä kehitetty antennimatriisi. Antennien koko käy koko ajan pienemmäksi, kun mennään kohti terahertsitaajuuksia.)
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
