Nokia on julkistanut jokavuotisen Threat Intelligence -raporttinsa verkkojen tietoturvatilanteesta. Uusimman raportin antisankariksi nousevat IoT-bottiverkot. Jo 78 prosenttia operaattorien verkoista havaituista haitoista liittyi IoT-bottiverkkojen generoimaan liikenteeseen.
IoT-bottiverkko on kuitenkin vielä varsin uusi ilmiö, sillä ensimmäiset löydökse tehtiin vasta vuonna 2016. Operaattorien verkoissa olevista saastuneista laitteista jo 16 prosenttia on IoT-botteja eli johonkin haitalliseen toimintaan kaapattuja IoT-laitteita.
Nokian tietoturvalaboratorion (Nokia Threat Intelligence Lab) johtaja Kevin McNameen mukaan kyberrikolliset ovat siirtyneet perinteisistä tietokoneista ja älypuhelimista IoT-laitteisiin, jotka ovat usein hyvin haavoittuvia. – Tuhannet valmistajat haluavat IoT-laitteensa markkinoille nopeasti ja ikävä kyllä tietoturvaa mietitään usein vasta jälkeenpäin.
Yksi esimerkiksi kehityksestä liittyy kryptovaluutan louhijoihin. Nokian raportin mukaan näitä haittoja löytyy tehokkaiden palvelimien lisäsi yhä enemmän myös IoT-laitteista ja älypuhelimista.
Analyytikoiden mukaan IoT-laitteiden käyttö kasvaa kiihtyvästi 5G-verkkoen myötä. Suurempi kaistanleveys ja kutistuva latenssi tuovat uusia mahdollisuuksia myös haittaohjelmien käyttöön. – Kyberrikollisilla on yhä älykkäämpiä työkaluja laitteiden haavoittuvuuksien skannaamiseen. Jos haavoittuvuuksia sisältävä laite liitetään verkkoon, sitä hyödynnetään usein minuuteissa, McNamee varoitti.
Nokian Threat Intelligence Reportin voi ladata täältä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
