Digitaalinen kaksonen tarkoittaa tuotteen tai järjestelmän virtuaalista mallia, joka pitää sisällään kaiken fyysisestä sisarestaan saatavilla olevan tiedon. Digikaksonen lupaa mullistaa tuotekehityksen ja ylläpidon. Perjantaina Aalto-yliopistolla järjestetään DigiTwin-demopäivä, jossa projektista ja yritysten osallistumismahdollisuuksista kerrotaan enemmän.
Koneista ja laitteista kertyy niiden elinkaaren ajalta valtava määrä erilaista dataa – suunnittelusta, käytöstä, huollosta ja päivityksistä. Tieto on arvokasta tuotteiden suunnittelussa ja ylläpidossa, sillä se auttaa muun muassa kehittämään sopivampia tuotteita eri käyttöympäristöihin ja arvioimaan paremmin huollon tarvetta, kertoo Aalto-yliopisto tiedotteessaan.
Anturiteknologian ja esineiden internetin (Internet of Things, IoT) kehityksen ja hintojen laskun ansiosta esimerkiksi koneiden käytöstä ja osien kulumisesta voidaan kerätä entistä kattavammin ajantasaista ja tarkkaa tietoa. Digitaalinen kaksonen pyrkii helpottamaan tämän tiedon hyödynnettävyyttä.
Aalto-yliopistossa kehitetään digitaalisen kaksosen konseptia yhteistyössä Konecranesin, Siemensin, Ideal PLM:n, Remionin ja RD Velhon kanssa vuonna 2018 alkaneessa DigiTwin-tutkimushankkeessa, jota rahoittaa Business Finland. Tutkimusalustana toimii Konecranesin lahjoittama Ilmatar-siltanosturi, joka sisältää lukuisia dataa kerääviä järjestelmiä. Projektissa luodaan nosturille digitaalinen kaksonen ja tutkitaan sen luomia mahdollisuuksia liiketoimintaan ja koneensuunnitteluun.
Lisätietoja DigiTwin-hankkeesta löytyy ohjelman verkkosivuilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
