Stanfordin tutkijat ovat kehittäneet langattoman, akuttoman ja biohajoavan virtausanturin verelle. Erittäin herkkiä kosketusantureita muunnellen tutkijat ja lääketieteen osaajat kehittivät menetelmän kehon verenkierron seurantaan. Langattoman anturin ansiosta lääkäreiden on helpompi seurata esimerkiksi verisuonikirurgian onnistumista.
Anturi seuraa valtimon läpi kulkevan veren virtausta. Anturi ei tarvitse akkua, joten se on kompakti. Anturi varoittaa lääkäriä, jos verisuonessa on tukos.
Verisuonikirurgian onnistumisen seuranta on haastavaa, koska ensimmäinen merkki ongelmista tulee usein liian myöhään. Siinä vaiheessa potilas tarvitsee usein ylimääräisen leikkauksen, mikä aiheuttaa turhia riskejä.
Anturi kietoutuu tiiviisti tutkittavan suonen ympärille. Veren pulssimainen liike muuttaa anturin kapasitanssin sähköistä varausta, jonka lääkärit voivat havaita induktiivisen kytkennän kautta etälaitteella. Etälaite sijaitsee lähellä ihoa mutta kehon ulkopuolella.
Tutkijat testasivat anturia ensin keinotekoisessa ympäristössä, jossa he pumppasivat ilmaa valtimon kokoisen putken läpi veren virtausta matkien. Tutkijaryhmän kirurgi Yukitoshi Kaizawa istutti anturin myös rotan valtimon ympärille. Jopa niin pienessä mittakaavassa anturi raportoi onnistuneesti verenkiertoa langattomaan lukijaan.
Tässä vaiheessa tutkijat olivat kiinnostuneita vain täydellisten tukosten havaitsemisesta, mutta he näkivät viitteitä siitä, että tämän anturin tulevissa versioissa voitaisiin tunnistaa veren virtauksen hienompiakin vaihteluja.
Anturi on langaton versio tekniikasta, jota kemian insinööri Zhenan Bao kehitti vuonna 2015 antamaan proteeseille herkän tuntoaistin. Kyseinen muovinen ihon kaltaisen materiaali havainnoi painetta ja toimittaa Morse-tyyppisen koodisignaalin suoraan elävälle aivosolulle. Tämä työ vie kohti prosteettisen raajan kosketustunnon toteuttamista.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 17.1.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
