Kännykkäsäteilyn vaaroja tutkitaan ja aiheesta käydään välillä kovaakin debattia. Mutta entäpä Bluetooth-laitteiden säteilemä radioenergia? USA:n terveyshallinto on tutkinut asiaa.
FDA:n (Food and Drugs Administration) mukaan Bluetooth-säteily ei ole hmisen terveydelle vaarallista. Laitoksen mukaan valtaosa kännykän tuottaman säteilyn tutkimuksista osoittaa, ettei yhteyttä säteilyn ja terveysongelmien välillä ole.
Lisäksi FDA toteaa Bluetoothin osalta, että koska sen käytön aikana itse älypuhelin on joko kädessä tai taskussa, riski on vieläkin pienempi. Itse Bluetooth-linkissä radion lähetystaso on vielä selvästi matkapuhelimen modeemia alhaisempi.
RFSafe muistuttaa, että Bluetoothissa on määritelty kolme eri luokkaa radion lähetysteholle. Luokan 1 lähettimien maksimiteho on 100 milliwattia, luokan 2 2,5 milliwattia ja luokan 3 yksi milliwatti. Nämä jäävät selvästi haitallisen säteilyn alle esimerkiksi SAR-luokituksessa.
SAR-arvona Bluetooth-laitteiden lukema jää tyypillisesti noin 0,23 wattiin kiloa kohti, kun kännyköissä sallittu lukema on esimerkiksi Yhdysvalloissa 1,6 W/kg. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Bluetoothin käyttö pienentää kännykän säteilyriskiä, kun itse puhelin pysyy poissa korvalta.
Yleisesti tiedetään, että ionisoiva säteily on haitallista ja aiheuttaa solumuutoksia. Mobiililaitteiden tuottama RF-säteily e ole ionisoivaa. Tätä koskeva keskustelu ei tästä huolimatta ota laantuakseen.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
