Business Finlandin johdolla polkaistiin tänään liikkeelle nelivuotinen älykkään liikkumisen ohjelma Smart Mobility. Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soinin (kuvassa) mukaan Suomesta voi tulla merkittävä peluri älyliikkumisessa, kun kehitämme esimerkiksi erilaisia autonomisia kuljetusratkaisuja.
Koko kuljetusala on tällä hetkellä isossa murroksessa. Poliitikot haluavat kieltää polttomoottorit ja vaalien lähestyessä lähinnä kilpaillaan sillä, kuka esittää kunnianhimoisimman suunnitelman ja vaatimukset bensa- ja dieselautojen kieltämiseksi.
Todellisuudessa kehitys tulee menemään poliitikkojen puheita rauhallisemmin. Suomi on tällä hetkellä sähköautoilun kehitysmaa ja vaaditaan merkittäviä veroratkaisuja ja investointeja latausinfraan, jotta voimme lähteä Norjan tielle. Poliitikkojen suunnasta on tosin kuulunut hyvin vähän ideoita siitä, miten tuleva autoilun rakennemuutos rahoitetaan.
Smart Mobility -ohjelman puitteissa voidaan kuitenkin kehittää kansallisia ratkaisuja, joille voi löytyä myös vientimahdollisuuksia. Esimerkiksi palvelupohjainen liikkuminen MaaS (mobility-as-a-service) mahdollistaa myös uudenlaisia avauksia. Tämäkin tosin edellyttää reguloinnin purkua ja valtiovallan ketteryyttä, mitä ei oikein voi pitää suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirteenä.
Suomen etuna erilaisissa älykkään liikkumisen kehityshankkeissa on globaalissa vertailussa poikkeuksellisen hyvä verkkoinfra. Kun käytännössä kaikkialla on käytössä nopea 4G-yhteys ja kiihtyvällä vauhdilla pian myös 5G-yhteys, voidaan dataa hyödyntää tavoilla, jotka monissa maissa eivät ole mahdollisia.
Smart Mobility -ohjelman käynnistysseminaaria voi tämän päivän ajan seurata livestriiminä Business Finlandin sivuilla. Päivän ohjelma löytyy täältä.
Ohjelman kokonaisbudjetti on sata miljoonaa euroa, josta Business Finlandin osuus on 50 miljoonaa euroa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
