Keväällä sammakot pitävät melkoista kuorolaulantaa; mutta moni ei tiedä, kuinka toimivaa ja säänneltyä heidän kurnutuksensa todella on. Sammakoiden samanaikainen kurnutus on järjestäytynyt järjestelmä, jonka avulla informaatio pääsee läpi selkeämmin samalla kun sallitaan kollektiiviset kuorot ja toisaalta aika levätä.
Japanilaisten Osakan ja Tsukuban yliopistojen tutkijat lähtivät hyödyntämään tätä ominaisuutta teknologisia tavoitteita ajatellen. Tutkijaryhmä tarkasteli japanilaisten puusammakoiden kutsumalleja eri aikavälein. Havaittiin, että sammakot välttävät päällekkäisyyksiä ja vaihtavat keskinäisten kutsujen ja hiljaisuuden välillä. Tästä tutkijat loivat sitten matemaattisen mallin, jota ajateltiin voitavan hyödyntää langattomissa monipisteverkoissa.
- Havaitsimme, että lähekkäiset sammakot välttivät ajallista päällekkäisyyttä, mikä sallii selkeän polun yksittäisille äänille tulla kuulluksi. Samalla tavalla anturiverkon naapurisolmujen olisi vaihdettava tiedonsiirron ajoituksia niin, jotta datapaketit eivät törmäile, selittää tutkija Daichi Kominami.
Tutkitussa sammakkokurnutuksessa oli vaihtelevia aikoja kollektiivisten hiljaisuuksien ja kuorojen välillä. Päällekkäisyyksien välttäminen oli johdonmukaista (determinististä) kun taas jälkimmäiset kollektiiviset laulannat olivat vaihtelevampia (stokastisia). Lisähyöty kuviossa oli se, miten älykkäästi se sallii sammakoiden levätä kutsukurnutuksista, mikä vaatii paljon energiaa.
Tutkijat kehittivät sitten matemaattisen mallin, joka sisälsi sammakoiden tärkeimmät vuorovaikutusmallit ja mukauttivat ne muotoon, jota voidaan käyttää esimerkiksi langattomissa verkoissa. Menetelmän avulla naapurisolmut voivat välttää pakettien törmäyksen lyhyellä aikavälillä vaihtelemalla tiedonsiirron ajoitusta ja kaikki solmut vaihtavat yhteisesti tilojaan pidemmillä aikajaksoilla, luoden tehokkaat verkkoyhteydet samalla kun verkon yleistä tehonkulutusta vähennetään.
Tällainen sammakoiden yhteislaulannan ainutlaatuinen dynamiikka useissa aikajaksoissa tarjoaa uuden, biologisesti inspiroidun tekniikan, jota voidaan käyttää monipisteisen ja useita hyppyjä sisältävän langattoman anturiverkon ohjaukseen.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 30.1.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
