Grafeenin ominaisuudet tekevät sen sopivaksi monenlaisten antureiden valmistukseen. Espanjalaisten tutkijoiden kehittämä grafeenipohjainen implantti voi tunnistaa erittäin matalataajuista ja laaja-alaista sähköistä toimintaa aivoissa. Uusi teknologia kykenee lukemaan aina 0,1 hertsin alapuolella olevaa informaatiota samalla, kun siitä voi kehittää tietä tuleville aivotietokoneiden rajapinnoille.
Uuden tekniikan avulla voidaan päästä eroon elektrodeista, sillä se hyödyntää innovatiivista transistoripohjaista arkkitehtuuria. Tämä vahvistaa aivojen signaaleja in situ ennen niiden lähettämistä vastaanottoon.
Toisin kuin tavalliset passiivielektrodit, aktiivisten grafeenipohjaisten liuos-portti -kenttävaikutustransistoreiden (gSGFET) matriisi tehostaa monipistemittausten toteuttamista.
Laaja tallennuskaistan leveys johtuu aktiivisen transistorin suorasta kenttävaikutuksesta, toisin kuin standardeilla passiivisilla elektrodeilla sekä grafeenin sähkökemiallisesta inerttisyydestä. Monipistemittaus lisää dramaattisesti seurantakohtien määrää aivoissa mikä voi johtaa uuden sukupolven aivotietokoneen rajapintojen kehittämiseen, toteavat tutkijat tiedotteessa.
Grafeenista voidaan valmistaa monenlaisia herkkiä antureita. Tämä edellyttää kuitenkin, että grafeeniin saadaan hyviä sähköisiä kontakteja, kun ne integroidaan perinteiseen elektroniikkapiiriin.
Koteloimattomana grafeeni on herkkä kosteudelle eli ympäröivän ilman vesimolekyyleille, jotka adsorboituvat sen pinnalle. H2O-molekyylit muuttavat grafeenin kontaktiresistanssia, mikä antaa väärän signaalin anturiin.
Ruotsalaisen KTH:n eli kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että kun grafeeni sitoutuu elektroniikkapiirien metalliin, kosteus ei häiritse kontaktiresistanssia.
- Tämä helpottaa anturien suunnittelijoiden elämää, koska heidän ei tarvitse murehtia kontakteihin vaikuttavasta kosteudesta, vaan vaikutuksesta itse grafeeniin, kertoo Arne Quellmalz, KTH:n tohtoriopiskelija ja tutkimuksen keskeinen tutkija.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 6.2.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
