Grafeenin ominaisuudet tekevät sen sopivaksi monenlaisten antureiden valmistukseen. Espanjalaisten tutkijoiden kehittämä grafeenipohjainen implantti voi tunnistaa erittäin matalataajuista ja laaja-alaista sähköistä toimintaa aivoissa. Uusi teknologia kykenee lukemaan aina 0,1 hertsin alapuolella olevaa informaatiota samalla, kun siitä voi kehittää tietä tuleville aivotietokoneiden rajapinnoille.
Uuden tekniikan avulla voidaan päästä eroon elektrodeista, sillä se hyödyntää innovatiivista transistoripohjaista arkkitehtuuria. Tämä vahvistaa aivojen signaaleja in situ ennen niiden lähettämistä vastaanottoon.
Toisin kuin tavalliset passiivielektrodit, aktiivisten grafeenipohjaisten liuos-portti -kenttävaikutustransistoreiden (gSGFET) matriisi tehostaa monipistemittausten toteuttamista.
Laaja tallennuskaistan leveys johtuu aktiivisen transistorin suorasta kenttävaikutuksesta, toisin kuin standardeilla passiivisilla elektrodeilla sekä grafeenin sähkökemiallisesta inerttisyydestä. Monipistemittaus lisää dramaattisesti seurantakohtien määrää aivoissa mikä voi johtaa uuden sukupolven aivotietokoneen rajapintojen kehittämiseen, toteavat tutkijat tiedotteessa.
Grafeenista voidaan valmistaa monenlaisia herkkiä antureita. Tämä edellyttää kuitenkin, että grafeeniin saadaan hyviä sähköisiä kontakteja, kun ne integroidaan perinteiseen elektroniikkapiiriin.
Koteloimattomana grafeeni on herkkä kosteudelle eli ympäröivän ilman vesimolekyyleille, jotka adsorboituvat sen pinnalle. H2O-molekyylit muuttavat grafeenin kontaktiresistanssia, mikä antaa väärän signaalin anturiin.
Ruotsalaisen KTH:n eli kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että kun grafeeni sitoutuu elektroniikkapiirien metalliin, kosteus ei häiritse kontaktiresistanssia.
- Tämä helpottaa anturien suunnittelijoiden elämää, koska heidän ei tarvitse murehtia kontakteihin vaikuttavasta kosteudesta, vaan vaikutuksesta itse grafeeniin, kertoo Arne Quellmalz, KTH:n tohtoriopiskelija ja tutkimuksen keskeinen tutkija.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 6.2.2019
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.