HDMI-kaapeli on audio- ja videolaitteiden liittämisen ehdoton standardi. Tuttu liitin löytyy kaikista laitteista televisioista läppäreihin ja niiden väliin käy sama tuttu kaapeli. Ikävä kyllä tuttu kaapeli menee pidemmällä aikavälillä uusiksi.
Tällä hetkellä HDMI-laitteissa käytetään 2.0-standardia, joka hyväksyttiin vuonna 2013. Se toi tuen esimerkiksi 4K-videosignaalille ja kuluttajien kannalta hyvää oli, että dataa voitiin siirtää vanhoja kaapeleita pitkin. 2.0-standardia on myös viime vuosina täydennetty esimerkiksi HDR-tuella.
HDMI Forum julkisti uuden 2.1-standardin jo marraskuussa 2017, mutta sen sitä ei oikein vielä ole nähty. Tänä vuonna tilanne muuttuu, mikä nähtiin jo tammikuun CES-messuilla Las Vegasissa.
2.1-standardi on iso muutos tekniikkaan, vaikka se ei standardiversion numerosta oikein käykään ilmi. Väylän kaistanleveys kasvaa 18 gigabitistä 48 gigabittiin sekunnissa. Tämä mahdollistaa jopa 10K-tasoisen videosignaalin siirron ja jopa 120 kehystä sekunnissa päivittyvän kuvan.
Muitakin uudistuksia 2.1-versio tuo. Esimerkiksi signaalissa voidaan siirtyä eri resoluutioiden välillä lennossa, ilman viiveitä. VRR-tuki (variable refresh rate) tekee kuvasta sujuvamman erityisesti pelikäytössä.
Ikävä kyllä kaistanleveyden kasvu vaatii uudet kaapelit. Kuluttajien kannalta hyvä asia on se, ettei uusia kaapeleita ei tarvita ennen kuin tarjolle tulee 8K-tasoista kuvaa. Siihen taas kuluu jokunen vuosi.
Sen jälkeen HDMI 2.1 -kaapeleiden pitäisi spekseiltään olla riittävän suorituskykyisiä pitkälle tulevaisuuteen. Mahdollista on sekin, että HDMI 2.1 jää viimeiseksi fyysiseksi kaapeliksi audio- ja videolaitteisiin.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
