Viranomaisten yhteistoiminta tehostuu merkittävästi Pohjoismaissa, kun Suomen, Ruotsin ja Norjan viranomaisverkot yhdistetään ensi vuonna. Tänään tässä kehityksessä otettiin merkittävä askel eteenpäin, kun verkkovierailu alkaa Suomen Virven ja Ruotsin Rakel-verkkojen välillä.
Tänään Erillisverkot ja Rakel-verkkoa hallinnoivan MSB:n (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap) johto kertoivat roamingin aloittamisesta. Suomella ja Ruotsilla on 614 kilometriä yhteistä maarajaa. Harvaanasutulla alueella pelastustoimintaa voidaan nopeuttaa, jos naapurimaan lähempänä sijaitseva poliisin tai ensihoidon yksikkö hoitaa hälytyksen.
Vastaava viranomaisroaming Suomen Virven ja Norjan Nödnettin väillä aloitettiin viime marraskuussa. Norjan ja Ruotsin viranomaisverkkojen välillä roaming alkoi jo vuotta aikaisemmin ensimmäisenä maailmassa. Virve ja Rakel on yhdistetty Inter-System-Interface-ratkaisulla (ISI). ISI-ratkaisussa suomalaisella Virve-puhelimella voi soittaa viranomaispuheluja kaikkialle Ruotsin viranomaisverkkoon. Virve-puhelimilla voi myös toimia ruotsalaisten Rakel-tukiasemien varassa.
Virvestä vastaava johtaja Jarmo Vinkvistin mukaan roaming Tetra-verkkojen välillä vaati useamman vuoden yhteistyön niin verkkotekniikan toimittajien, operaattoreiden kuin loppukäyttäjien osalta. Norja ja Ruotsi tekivät tässä uraauurtavan taustatyön, joten Suomen oli helpompi seurata heidän jalanjälkiä.
- Teknisen yhdistämisen lisäksi viranomaiset sopivat keskenään yli rajojen sovellettavat johtamis- ja viestintämallit, esimerkiksi sen miten ryhmäpuhetta käytetään yhdessä. Tämä viranomaisten yhteistyömallin rakentaminen on vähintään yhtä iso työ kuin tekninen verkkojen yhdistäminen.
Vinkvistin mukaan viranomaiset käyttävät Pohjoismaissa Airbusin, Motorolan ja Sepuran päätelaitteita. Verkkovierailussa kaikki eri puhelimet toimivat samalla tavoin valtakuntien rajojen yli.
Ensi vuoden aikana tavoitteena on yhdistää nämä kolme viranomaisverkkoa keskenään. Viranomaisten johtamis- ja viestintämallit ovat myös keskeisessä roolissa, kuinka kolmen maan viranomaiset voivat toimia yhtäaikaa yhdessä.
- Tavoitteenamme on esimerkiksi käyttää kolmen maan ISI-toiminnallisuutta ensi syksyn Barents Rescue -harjoituksessa, joka pidetään Ruotsin Lapissa ja johon osallistuvat Suomen, Ruotsin ja Norjan lisäksi Venäjä.
Virvessä siirrytään uuteen aikaan vuoteen 2025 mennessä, kun viranomaisverkon laajakaistapalvelut siirtyvät kaupallisen operaattorin verkkoon. Vinkvistin mukaan Tetra-verkkojen toimittajat ovat luvanneet tuen verkoille vuoteen 2030 asti. Tällä hetkellä näyttää, että Pohjoismaissa käytetään Tetra-verkkoja ainakin vuosiin 2025-2028 asti.
- Kukin Pohjoismaa rakentaa omiin tarpeisiinsa 2020-luvun alkupuolen aikana kansalliset laajakaistaiset viranomaisverkot. Kansalliset ratkaisut tullevat poikkeamaan hieman toisistaan, mutta aikataulut ovat varmaan samansuuntaisia eli laajakaistaisia viranomaisverkkoja otetaan arviolta käyttöön v 2022-2025. Kansallisia laajakaistaisia ratkaisuja ei ole vielä kaikilta osin vahvistettu, sillä Ruotsissa on pohdinnassa myös dedikoidun laajakaistaisen viranomaisverkon rakentaminen turvallisuusviranomaisten tarpeisiin, Vinkvist kertoo.
Pilvisiirtymien tahti on hidastunut, ja monet yritykset ovat jo saavuttaneet pilvestä saatavan kilpailuedun. Miten tämä vaikuttaa IT-palvelukumppaneiden rooliin ja prioriteetteihin tulevaisuudessa? TCS:n yritysarkkitehti Jukka-Pekka Ahonen kertoo omista näkemyksistään.
Autoteollisuuden järjestelmissä edellytetään välitöntä käynnistystä. Tämän takia tulevaisuuden ajoneuvoissa ja lopulta robottiautoissa vaaditaan nykyistä nopeampia muistiratkaisuja. Niitä kehittää KIOXIA.
Nokia Säätiö myöntää tunnustuspalkintonsa Tieteen tietotekniikan keskuksen eli CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koskelle hänen merkittävästä roolistaan yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen ekosysteemin mahdollistajana. Koski oli keskeisessä roolissa, kun 11 maan eurooppalainen LUMI-konsortio rakennettiin.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
