Kalifornian yliopiston kemistit ovat onnistuneet ratkaisemaan yhden ledipohjaisten älypuhelin- ja televisionäyttöjen ongelman. Tutkijat onnistuivat korvaamaan värit ja valon tuottavan iridiumin kuparilla. Tämä lupaa tehdä näytöistä merkittävästi nykyistä edullisempia.
Ledinäytöissä on käytetty iridium-kalvoja, koska sen kyky emittoida valoa on erittäin hyvä. Alkuaineen ongelma on se, että sitä on maapallolla hyvin vähänä. Oikeastaan iridiumia löytyy vain Etelä-Afrikasta ja Aasiasta ja uskotaan, että kaikki maapallon iridium on kulkeutunut tänne meteorilla noin 65 miljoonaa vuotta sitten.
Kuparia sen sijaan on käytettävissä käytännössä loputtomasti. Tähän asti ongelmana on ollut kuparimolekyylien heikompi rakenne. Tämän takia kuparikalvojen elinikä jää selvästi jälkeen toivotusta.
Ledinäytön kannalta iridiumilla on ollut yksi puute: sinisen valon tuottamiseen sen molekyylit ovat hyvin heikkoja. Punaista ja vihreää iridium-yhdisteet tuottavat tehokkaasti. Sinisen tuottava kalvo on kuitenkin ollut lyhytikäinen, mikä on johtanut esimerkiksi OLED-paneelien suhteelliseen lyhyeen elinikään.
USC:n kemisti Mark Thompsonin mukaan uusi kupariyhdiste on molekyylirakenteeltaan jäykempi ja kestävämpi, ja sen valon emittointiominaisuudet vastaavat iridiumin suorituskykyä. Energia saadaan muunnettua tehokkaasti väreiksi ja valoksi.
USC:n Dornsifen kampuksella työskentelevät tutkijat ovat hakeneet innovaatiolleen patenttia. Työ tekniikan kaupallistamiseksi on jo alkanut.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
