Linköpingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen orgaanisen transistorin, joka matkii aivojen toimintaa. Paitsi että kyseisellä transistorilla on kyky oppia, sillä on myös kyky sekä lyhyen että pitkän aikavälin muistitoimintaan.
Sinänsä työ on merkittävä askel kohti ihmisen aivoja jäljittelevän teknologian luomista. Aivot ja muisti kuuluvat yhteen tavalla, johon tietokoneet eivät vielä ole yltäneet. Mutta siihen tähdätään.
Nanobittejä-sivuston uusin katsausartikkeli käsittelee uusimpia muistitekniikan tutkimussaavutuksia, joista yhtenä linjana on nähtävissä muistin ja prosessoinnin lähentäminen toisiinsa. Siihen pyritään ihan fyysisin ratkaisuin, mutta myös enemmän aivotoimintaa muistuttavien keinotekoisten hermoverkkojen avulla.
Myös itse muistipiirien tekniikoita ja materiaaleja tutkitaan ja tavoitteina on yleensä vähemmän tehoa kuluttavat kirjoitus- ja lukutoiminnat sekä muistin haihtumattomuus.
Myös tulevaisuuden spintroniikan tarpeet sekä materiaalitekniikan topologiset sekä magneettiset pyörremyrskyt kiinnostavat tutkijoita muistitekniikan soveltamisen kannalta. Onpa tutkijoiden tavoitteena aina atomien tasolla toimiva ja valolla ohjattavat muistiratkaisut.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 12.2.2019
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
