Linköpingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen orgaanisen transistorin, joka matkii aivojen toimintaa. Paitsi että kyseisellä transistorilla on kyky oppia, sillä on myös kyky sekä lyhyen että pitkän aikavälin muistitoimintaan.
Sinänsä työ on merkittävä askel kohti ihmisen aivoja jäljittelevän teknologian luomista. Aivot ja muisti kuuluvat yhteen tavalla, johon tietokoneet eivät vielä ole yltäneet. Mutta siihen tähdätään.
Nanobittejä-sivuston uusin katsausartikkeli käsittelee uusimpia muistitekniikan tutkimussaavutuksia, joista yhtenä linjana on nähtävissä muistin ja prosessoinnin lähentäminen toisiinsa. Siihen pyritään ihan fyysisin ratkaisuin, mutta myös enemmän aivotoimintaa muistuttavien keinotekoisten hermoverkkojen avulla.
Myös itse muistipiirien tekniikoita ja materiaaleja tutkitaan ja tavoitteina on yleensä vähemmän tehoa kuluttavat kirjoitus- ja lukutoiminnat sekä muistin haihtumattomuus.
Myös tulevaisuuden spintroniikan tarpeet sekä materiaalitekniikan topologiset sekä magneettiset pyörremyrskyt kiinnostavat tutkijoita muistitekniikan soveltamisen kannalta. Onpa tutkijoiden tavoitteena aina atomien tasolla toimiva ja valolla ohjattavat muistiratkaisut.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 12.2.2019
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.