Tämän hetken kaupallisten ledien hyötysuhde on noin 50 prosenttia. Puolet ledin energiasta saadaan siis siirrettyä valovoimaksi. Penn Staten yliopistossa on tehty innovaatio, jossa valovoimaa kasvatetaan tulikärpäsistä saadun idean avulla.
Tutkijoiden mukaan tulikärpästen valoa tuottavilla lyhdyillä ja ledilampuilla on sama haaste: valo voi heijastua takaisinpäin, jolloin sen tehoa menetetään. Tulikärpänen on ratkaissut asian evoluution avulla: sen valoa tuottavat lyhdyt eli valoelimet eivät ole tasaisia vaan niissä on mikrorakenne, jonka ansiosta suurempi osa valosta heijastuu eteenpäin.
Tulikärpäsen valoelimen pinnalla on mikrorakenteita, jotka eivät ole symmetrisesti rakentuneita. Asymmetrinen kuvio on vino ja tuottaa erilaisia kulmia ja pintoja. Vastaava rakenne löytyy myös eräästä torakkalajista.
Tohtoriopiskelija Chang-Jiang Chenin mukaan tällaisilla epäsymmetrisillä mikrorakenteilla emittoituvasta valosta saadaan heijastumaan ulospäin jopa 90 prosenttia. Tämä on selvästi nykyistä 50 prosentin hyötysuhdetta tehokkaammin. Tulokset julkaistaan Optik-lehden huhtikuun numerossa.
Penn Staten tietotekniikan professori Stuart Yin mukaan mikrorakenteet lisäävät valon heijastumista kahdella tapaa. Ensinnäkin asymmetristen pyramidien pinta-ala on tasaista suurempi, joten valoa jää jumiin vähemmän. Toiseksi valon heijastuminen rakenteista on satunnaisempaa, jolloin säteille tulee enemmän mahdollisuuksia päästä ulos.
Tutkijat valmistivat testiledin 3D-tulostamalla sen asymmetrisen pinnan. Testi vahvisti, että valovoima todellakin kasvaa pinnan rakennetta muuttamalla. Nyt tutkijoilla on ratkaisulleen patentti vetämässä, minkä myöntämisen jälkeen he aikovat etsiä kumppaneita tekniikan kaupallistamiseksi.
Kuvassa näkyy pyyhkäisyelektronimikroskoopin kuva toteutetusta rakenteesta. Kuvan leveys on 10 mikrometriä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
