Teksasilainen Silicon Labs on yksi suosituimpia Bluetooth-piirien toimittajia ja se on ensimmäisten mukana tuonut myös uusia BT 5.1-toimintoja piireilleen. Moni ei tiedä, että suomalaisilla koodareilla on iso rooli maailman suosituimpien Bluetooth-piirien kehityksessä. Espoossa työskentelevän markkinointipäällikkö Mikko Savolaisen mukaan Espoossa tehdään Silicon Labsin koko Bluetooth-protokollasovellus. - Ehkä 60-70 prosenttia Bluetooth-ohjelmistoistamme tehdään Suomessa, Savolainen kertoo.
Kaksi isoa uudistusta Bluetoothissa ovat tuki MESH-verkoille ja toisaalta uusi 5.1-standardi, joka toi mukanaan tarkan – jopa senttimetritasolle yltävän – sisätilapaikannuksen. Silicon Labs on tuonut tarjolla päivitettyjä koodeja heti uudistuksen julkistuksen yhteydessä.
MESH-topologia on merkittävä koko Bluetooth-ekosysteemin kannalta. Ennen kaikkea tärkeää on se, että markkinoille on jo valtava määrä Bluetooth-laitteita. Meillä jokaisella on taskussa sellainen. – Tämä on tärkeää. Kännykkävalmistajan ei tarvitse tehdä profiilia, vaan kaikki profiilit tulee MESH-sovelluksen kautta. Tämä nopeuttaa tuotteiden markkinoilletuloa huomattavasti.
Savolaisen mukaan SiLabsin tuotteet sopivat MESH-sovelluksiin, koska niissä keskeistä on pieni lähetysteho. Tyypillisesti noin 10 dBm. - Meidän tuotteemme menevät 20 dBm:een asti.
BLE:ssä piirien tehonkulutus on aivan keskeinen ominaisuus. - MESH-reitittimet eivät ole vähävirtaisia noodeja, vaan reitittävien laitteet vaativat 9 milliampeerin virran, kun kuuntelu on auki. Siihen vähän MCU-prosessointia päälle ja reitittivän laitteen kohdalla puhutaan vähintään 5-10 milliampeerista.
Ei-reitittävissä solmuissa tilanne muuttuu. Datapurske voidaan lähettää esimerkiksi 3 kertaa päivässä. – Kun katkaisinta painetaan, kuluu 20 millisekuntia, jolloin radio on aktiivinen 3-5 millisekuntia. Tähän voidaan saada riittävä virta myös energian keruumenetelmillä, Savolainen kertoo.
MESHin jälkeen Bluetoothiin on tehty myös aiempaa tarkempi sisätilapaikannus Bluetooth 5.1 -standardin myötä. Tämä perustuu lähetettävän ja takaisin heijastuvan signaalin vaihe-eroon perustuvasta laskennasta. Parhaimmillaan siinä päästään muutaman sentin paikannustarkkuuteen.
Aiemmin tätä samaa on tehty lähetettävän ja takaisin palaavan signaalin vahvuutta mittaamalla. Suomessakin on monta firmaa, jotka tekevät tällaista RSSI-pohjaista paikannus, mutta sillä päästään vain 3-5 metrin tarkkuuteen. Signaalin kulman perusteella ratkaisuja on kehittänyt Nokiasta spinnannut Quuppa, joka on puhunut 10 sentin tarkkuudesta.
Mikko Savolainen uskoo, että BT 5.1 -standardin mukainen tarkempi sisätilapaikannus nousee keskeiseen asemaan kolmessa sovelluksessa: ensinnäkin tavaroiden ja esineiden paikannuksessa sekä henkilöiden sisätilapaikannuksessa ja toiseksi sisätilanavigoinnissa. Kolmas uusi sovellus on avaimeton auto, mihin SiLabs ei ole vielä lähtenyt.
Kehittäjän kannalta uudet toiminnot vaativat mahdollisimman helppoa käyttöä ja tähän huutoon SiLabs vastaa. - Helpoimmillaan koodin voi vetää ja pudottaa omaan suunnitteluun. Suunnittelun testaaminen ja laitteen radion optimointi on jo vaativampaa. Laitteen joutuu tietysti sertifioimaan ennen sen viemistä markkinoille, Savolainen korostaa.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
