Teksasilainen Silicon Labs on yksi suosituimpia Bluetooth-piirien toimittajia ja se on ensimmäisten mukana tuonut myös uusia BT 5.1-toimintoja piireilleen. Moni ei tiedä, että suomalaisilla koodareilla on iso rooli maailman suosituimpien Bluetooth-piirien kehityksessä. Espoossa työskentelevän markkinointipäällikkö Mikko Savolaisen mukaan Espoossa tehdään Silicon Labsin koko Bluetooth-protokollasovellus. - Ehkä 60-70 prosenttia Bluetooth-ohjelmistoistamme tehdään Suomessa, Savolainen kertoo.
Kaksi isoa uudistusta Bluetoothissa ovat tuki MESH-verkoille ja toisaalta uusi 5.1-standardi, joka toi mukanaan tarkan – jopa senttimetritasolle yltävän – sisätilapaikannuksen. Silicon Labs on tuonut tarjolla päivitettyjä koodeja heti uudistuksen julkistuksen yhteydessä.
MESH-topologia on merkittävä koko Bluetooth-ekosysteemin kannalta. Ennen kaikkea tärkeää on se, että markkinoille on jo valtava määrä Bluetooth-laitteita. Meillä jokaisella on taskussa sellainen. – Tämä on tärkeää. Kännykkävalmistajan ei tarvitse tehdä profiilia, vaan kaikki profiilit tulee MESH-sovelluksen kautta. Tämä nopeuttaa tuotteiden markkinoilletuloa huomattavasti.
Savolaisen mukaan SiLabsin tuotteet sopivat MESH-sovelluksiin, koska niissä keskeistä on pieni lähetysteho. Tyypillisesti noin 10 dBm. - Meidän tuotteemme menevät 20 dBm:een asti.
BLE:ssä piirien tehonkulutus on aivan keskeinen ominaisuus. - MESH-reitittimet eivät ole vähävirtaisia noodeja, vaan reitittävien laitteet vaativat 9 milliampeerin virran, kun kuuntelu on auki. Siihen vähän MCU-prosessointia päälle ja reitittivän laitteen kohdalla puhutaan vähintään 5-10 milliampeerista.
Ei-reitittävissä solmuissa tilanne muuttuu. Datapurske voidaan lähettää esimerkiksi 3 kertaa päivässä. – Kun katkaisinta painetaan, kuluu 20 millisekuntia, jolloin radio on aktiivinen 3-5 millisekuntia. Tähän voidaan saada riittävä virta myös energian keruumenetelmillä, Savolainen kertoo.
MESHin jälkeen Bluetoothiin on tehty myös aiempaa tarkempi sisätilapaikannus Bluetooth 5.1 -standardin myötä. Tämä perustuu lähetettävän ja takaisin heijastuvan signaalin vaihe-eroon perustuvasta laskennasta. Parhaimmillaan siinä päästään muutaman sentin paikannustarkkuuteen.
Aiemmin tätä samaa on tehty lähetettävän ja takaisin palaavan signaalin vahvuutta mittaamalla. Suomessakin on monta firmaa, jotka tekevät tällaista RSSI-pohjaista paikannus, mutta sillä päästään vain 3-5 metrin tarkkuuteen. Signaalin kulman perusteella ratkaisuja on kehittänyt Nokiasta spinnannut Quuppa, joka on puhunut 10 sentin tarkkuudesta.
Mikko Savolainen uskoo, että BT 5.1 -standardin mukainen tarkempi sisätilapaikannus nousee keskeiseen asemaan kolmessa sovelluksessa: ensinnäkin tavaroiden ja esineiden paikannuksessa sekä henkilöiden sisätilapaikannuksessa ja toiseksi sisätilanavigoinnissa. Kolmas uusi sovellus on avaimeton auto, mihin SiLabs ei ole vielä lähtenyt.
Kehittäjän kannalta uudet toiminnot vaativat mahdollisimman helppoa käyttöä ja tähän huutoon SiLabs vastaa. - Helpoimmillaan koodin voi vetää ja pudottaa omaan suunnitteluun. Suunnittelun testaaminen ja laitteen radion optimointi on jo vaativampaa. Laitteen joutuu tietysti sertifioimaan ennen sen viemistä markkinoille, Savolainen korostaa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
