Varjo esitteli eilen HelTech-teknologiatapahtumassa VR-1-lasejaan ja testaajat muodostivatkin pitkän jonon tapahtuman alla. VR-laseissa VR-1 tarjoaa tällä hetkellä parasta, mitä maailmassa on. Kyse on ammattilaiskäyttöön eli esimerkiksi CAD-suunnitteluun tarkoitetusta silmikosta, jota ei ainakaan vielä olla viemässä kuluttajamarkkinoille.
Varjon markkinoinnista vastaavan Markus Heinosen mukaan laseissa käytettävät komponentit ovat niin kalliita, ettei edes riisutun version tuominen kulutusmarkkinoille ole mahdollista. Toisaalta parhaisiin kuluttajille myytäviin VR-laseihin verrattuna VR-1-lasit tuovat 15-kertaisen tarkkuuden. Ero on suorastaan hämmentävä.
Laseissa on kaksi normaalia FullHD-resoluutiota näyttävää näyttöä, mutta todellisen innovaation muodostavat kaksi Sonyn valmistamaa näkökentän keskellä olevaa Bionic Display -näyttöä. Niiden avulla lasit näyttävät käytännössä virtuaaliympäristön ihmissilmän tarkkuudella. Sony ei Heinosen mukaan ole käyttänyt näin tarkkoja näyttöjä missään.
Sen lisäksi, etteivät VR-1-lasit ole tulossa kuluttajille, ei myöskään ihmissilmän resoluutiolla toimivaa täysin immersiivistä eli koko näkökentän kattavaa virtuaalinäyttöä kannata odotella ainakaan kovin nopealla aikataululla. Varjon mukaan Nvidia on kertonut, että nykyvauhdilla riittävän tehokas näytönohjain sellaiselle ruudulle kestää 20 vuotta.
Nykydemoja voi sen sijaan ajaa suht tavallisilla pelikannettavilla. Pikseleitä ja pintoja näytönohjaimen pitää piirtää nopeasti, mutta tämä onnistuu jo nykyisillä ohjaimilla.
Lasien ja tietokoneen välillä on optinen kaapeli, jota pitkin useiden gigabittien signaali siirtyy tietokoneelle. Langatonta ratkaisuakin on mietitty, mutta ainakaan vielä sitä ei luvata. Langattomuus on tietysti vasta tulossa VR-maailmaan, mutta esimerkiksi jotkut 60 gigahertsin tekniikat ovat jo pitkällä suorituskyvyssä. Nyt VR-1-lasien toimintasäde on noin 10 metriä, mikä riittää hyvin ammattikäyttöön.
Varjo lupaa tuoda tämän vuoden loppuun mennessä lisäosan, joka voidaan asentaa nykyisen VR-1-rakenteen peilinäytön päälle. Sen myötä laseista tulee AR-lasit, joissa näkymän päälle voidaan heijastaa erilaista informaatiota. CAD-piirustukset tulevat tietysti ensimmäisenä mieleen.
Myyntimääriä Varjo ei julkisesti kommentoi, mutta toimitukset ovat alkaneet. Käyttäjiin kuuluvat autojen suunnittelijat Audilla ja BMW:llä, arkkitehdit, ja esimerkiksi Saabin lentokoneiden simulaattoreita kehittävät.
Kaiken kaikkiaan VR-1-lasit ovat hieno näyte suomalaisesta insinööriosaamisesta. Keskeinen osa lasien toimintaa on maailman paras silmänliikkeitä seuraava eye tracking -tekniikka. Erittäin älykäs valinta on alusta asti tukea käytetyimpiä grafiikkamoottoreita, kuten Unitya ja Unrealia. Sen avulla ekosysteemi on käytännössä valmis alusta asti.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
