Tietoturvayhtiö F-Securen julkaiseman uuden tutkimuksen mukaan hyökkäysten aiheuttama verkkoliikenne kasvoi merkittävästi vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla. Lähes kaikki verkkohyökkäykset ovat bottien tai haittaohjelmien generoimia. F-Securen mukaan 99,9 prosenttia kaikesta haitallisesta verkkoliikenteestä on automaattisesti tuotettua. Ihminen lähettää vain promillen verkkohyökkäyksistä.
F-Securen hyökkääjille syötiksi asettamien palvelinten havaitsema hyökkäysliikenne kasvoi vuonna 2018 noin 32 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla hyökkäysliikenne kasvoi nelinkertaiseksi vuoden ensimmäiseen puolikkaaseen verrattuna.
Tuore tutkimus osoittaa, että useilla yrityksillä on vaikeuksia havainnoida hyökkäyksiä, jotka pääsevät ohi palomuurista, päätelaitteen tietoturvasovelluksesta tai muista torjuntamenetelmistä. F-Securen tutkimus paljasti, että 22 prosenttia yrityksistä ei omien sanojensa mukaan kohdannut koko vuonna yhtäkään heihin kohdistunutta hyökkäystä. 20 prosenttia vastaajista tunnisti vain yhden hyökkäyksen ja 31 prosenttia 2–5 hyökkäystä samalla ajanjaksolla.
Hyvän vertailukohdan edellä mainituille luvuille antaa se, että F-Securen tunnistus- ja reagointipalvelu tunnisti yhden kuukauden aikana noin 15 uhkaa yhtiössä, jossa on 1 300 päätelaitetta, ja 7 uhkaa yhtiössä, jossa oli 325 päätelaitetta. Karkeasti arvioiden noin kolmasosa F-Securen tutkimukseen vastanneista ilmoitti käyttävänsä tunnistus- ja reagointipalvelua (EDR, endpoint detection & response).
F-Securen tietoturvatuotteiden tutkimus- ja kehitysjohtaja Leszek Tasiemski ei ole lainkaan yllättynyt tutkimustuloksista. - Nykyiset uhat ovat hyvin erilaisia kuin 10 tai edes 5 vuotta sitten. Ennaltaehkäisevät keinot ja strategiat eivät pysäytä enää kaikkea, joten voimme olettaa, että useilla tutkimukseen vastanneilla yrityksillä ei ole kunnon ymmärrystä siitä, mitä heidän järjestelmissään tapahtuu, sanoo Tasiemski.
Tutkimuksen mukaan Telnet oli TCP-porteista suosituin hyökkäyskohde. Se todennäköisesti on seurausta siitä, että yhä useammat IoT-laitteet on murrettu ja valjastettu etsimään uusia, haavoittuvia laitteita. Havaitun hyökkäysliikenteen yleisin lähde ja kohde oli yhdysvaltalainen IP-osoite. Tämä ei tarkoita, että amerikkalaiset olisivat verkkohyökkäysten takana, sillä rikolliset osaavat reitittää liikenteensä välipalvelimien kautta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
