Konvergenssiksi päätelaitteiden välillä sanotaan sitä, kun käyttökokemus on sama niin tietokoneessa, tabletissa kuin kännykässäkin. Microsoft yritti sitä Continuumilla, Ubuntu Unity-käyttöliittymällä, mutta nyt Linux-turvapuhelimia kehittävä Purism vie idean pisimmälle eli käyttöön asti.
Microsoftin Continuum tietysti toimii, mutta kun Windows-puhelimien kehitys on lopetettu, koko Windows-konvergenssin konsepti jäi pitkälti testaamatta. Purism vie idean erittäin pitkälle. Sama sovelluskoodi toimii niin Librem-läppäreissä ja pian markkinoille tulevassa älypuhelimessa.
Purism muistuttaa, että molemmat hallitsevat mobiilialustat haluasivat konvergenssia. Silti Googlella on ChromeOS ja Android, ja Applella puolestaan MacOS ja iOS. Aito konvergenssi tarkoittaa kuitenkin samanaista ulkonäköä, käytettävyyttä ja toiminnallisuutta eri laitteilla.
Konvergenssi on erittäin vaikea saavuttaa, mikäli ei hallitse täysin ohjelmistojen lähdekoodia ja myös laitealustaa. Applella tämä on, mutta silti temppu on vaikea. Pitää kääntää ohjelmisto sekä kännykän sovellusprosessorille että tietokoneen prosessorille. Usein nämä ovat arkkitehtuuriltaan erilaisia.
Purismin mukaan konvergenssi onnistuu vain, kun lähtökohtana on yksi universaali käyttöjärjestelmä. Purismin tapauksessa tämä on PureOS. Lisäksi kaikilla ruuduilla ajetaan samaa Gnome-työpöytää. Tällä hetkellä Purism työstää Gnome-ikoneita niin, että ne näyttävät hyvältä kaikilla eri laitteilla ja näytöillä.
Konvergenssista on paljon hyötyä. Purismin tuleva Librem 5 -älypuhelin muuttuu tietokoneeksi, kun sen liittää näyttöön. Aiemmin puhelinta luvattiin tarjolle kevään aikana, nyt aikatauluksi on tarkentunut vuoden kolmas neljännes.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
