Sovelto on toteuttanut tähän asti laajimman ylimmän johdon haastattelututkimuksen selvittääkseen suomalaisen työelämän tulevaisuuden osaamisvajeita ja niiden paikkaamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Muutosjohtaaja Risto Linturin mukaan lähes kaikilta organisaatioilta puuttuu puuttuu yksilötasolle viety suunnitelma osaamisen kehittämiseksi.
- Johtajat uskovat lähes yksimielisesti edessä olevan muutoksen tähänastista suuremmaksi. Hieman ristiriitaisesti selkeä enemmistö piti osaamisen uudistamista erittäin tärkeänä, mutta enemmistö myös arvioi, ettei heidän organisaatiossaan osata vielä tunnistaa tulevia osaamistarpeita. - Joka toiselta puuttuu yleistasonkin suunnitelma strategiseksi koetun osaamisvajeen korjaamiseksi.
Tutkimuksessa haastateltiin 50 johtajaa. Haastateltujen organisaatioiden (39) palveluksessa on yli 160 000 henkilöä eli otos kattaa työntekijämäärältään yli 15 prosenttia suomalaisista pääosin tieto- ja asiantuntijatyötä tekevistä työntekijöistä.
Tutkimuksen mukaan suomalaisjohtajat arvioivat valtaosan (67 prosenttia) organisaatioissaan tehtävästä työstä muuttuvan seuraavan vuosikymmenen aikana. Strategisten uudistumistavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeimmät alueet ovat digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen, asiakasymmärryksen parantaminen ja asiakassuhteiden syventäminen sekä organisaation avoimuus ja yhteistyökyky.
Näitä kolmea aluetta pidettiin keskenään yhtä tärkeinä. Seuraavaksi tärkeimmiksi uudistumista kaipaaviksi osa-alueiksi nousivat oppiminen sekä teknologiaosaaminen ja datan hyödyntäminen.
Sovelton toimitusjohtaja Sanna Varpukarin mukaan tärkeimmäksi organisaatiossa opittavaksi asiaksi koettiin ihmisten, uudistumisen ja kulttuurimuutoksen johtaminen. Sen nosti kolmen tärkeimmän asian joukkoon peräti 65 prosenttia vastaajista.
- Vastauksissa korostui modernin johtamisosaamisen lisäksi myös uuden esimiesosaamisen tarve. Esimiehen rooli on muuttumassa valvojasta ja käskyttäjästä valmentajaksi ja huoltajaksi. Toiseksi tärkeimpänä uutena osaamisena nähtiin teknologiaosaaminen ja kolmantena oppiminen sekä yksilön itseohjautuvuus, Varpukari summaa.
Yli puolet eli 56 prosenttia vastanneista koki, että tulevaisuuden osaamistarpeita ei ole omassa organisaatiossa tunnistettu riittävän hyvin eikä niitä ole työntekijöille pystytty vielä kommunikoimaan. Puolet haastatelluista kertoo, että heidän organisaatiossaan ei vielä ole suunnitelmaa strategisten osaamisvajeiden paikkaamiseksi. Lähes kaikilta (89%) puuttuu yksilötasolle viety suunnitelma.