Sovelto on toteuttanut tähän asti laajimman ylimmän johdon haastattelututkimuksen selvittääkseen suomalaisen työelämän tulevaisuuden osaamisvajeita ja niiden paikkaamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Muutosjohtaaja Risto Linturin mukaan lähes kaikilta organisaatioilta puuttuu puuttuu yksilötasolle viety suunnitelma osaamisen kehittämiseksi.
- Johtajat uskovat lähes yksimielisesti edessä olevan muutoksen tähänastista suuremmaksi. Hieman ristiriitaisesti selkeä enemmistö piti osaamisen uudistamista erittäin tärkeänä, mutta enemmistö myös arvioi, ettei heidän organisaatiossaan osata vielä tunnistaa tulevia osaamistarpeita. - Joka toiselta puuttuu yleistasonkin suunnitelma strategiseksi koetun osaamisvajeen korjaamiseksi.
Tutkimuksessa haastateltiin 50 johtajaa. Haastateltujen organisaatioiden (39) palveluksessa on yli 160 000 henkilöä eli otos kattaa työntekijämäärältään yli 15 prosenttia suomalaisista pääosin tieto- ja asiantuntijatyötä tekevistä työntekijöistä.
Tutkimuksen mukaan suomalaisjohtajat arvioivat valtaosan (67 prosenttia) organisaatioissaan tehtävästä työstä muuttuvan seuraavan vuosikymmenen aikana. Strategisten uudistumistavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeimmät alueet ovat digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen, asiakasymmärryksen parantaminen ja asiakassuhteiden syventäminen sekä organisaation avoimuus ja yhteistyökyky.
Näitä kolmea aluetta pidettiin keskenään yhtä tärkeinä. Seuraavaksi tärkeimmiksi uudistumista kaipaaviksi osa-alueiksi nousivat oppiminen sekä teknologiaosaaminen ja datan hyödyntäminen.
Sovelton toimitusjohtaja Sanna Varpukarin mukaan tärkeimmäksi organisaatiossa opittavaksi asiaksi koettiin ihmisten, uudistumisen ja kulttuurimuutoksen johtaminen. Sen nosti kolmen tärkeimmän asian joukkoon peräti 65 prosenttia vastaajista.
- Vastauksissa korostui modernin johtamisosaamisen lisäksi myös uuden esimiesosaamisen tarve. Esimiehen rooli on muuttumassa valvojasta ja käskyttäjästä valmentajaksi ja huoltajaksi. Toiseksi tärkeimpänä uutena osaamisena nähtiin teknologiaosaaminen ja kolmantena oppiminen sekä yksilön itseohjautuvuus, Varpukari summaa.
Yli puolet eli 56 prosenttia vastanneista koki, että tulevaisuuden osaamistarpeita ei ole omassa organisaatiossa tunnistettu riittävän hyvin eikä niitä ole työntekijöille pystytty vielä kommunikoimaan. Puolet haastatelluista kertoo, että heidän organisaatiossaan ei vielä ole suunnitelmaa strategisten osaamisvajeiden paikkaamiseksi. Lähes kaikilta (89%) puuttuu yksilötasolle viety suunnitelma.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
