Bonnin yliopiston tietoturvatutkijat testasivat, kuinka vakavasti freelance-ohjelmoijat suhtautuivat tietoturvaan. Tulokset ovat huolestuttavia. Edes koodaajat eivät automaattisesti tallenna salasanoja turvallisesti. Edes maksetun palkkion suuruus ei vaikuta tähän.
Tutkijat ottivat yhteyttä 260 kehittäjään Freelancer.com-sivuston kautta. Tehtävänä oli koodata javalla käyttäjien rekisteröintijärjestelmä sosiaalisen median palvelulle. Koodaajista 43 tarttui haasteeseen.
Toisella ryhmälle kerrottiin ohjeeksi, että käyttäjien salasanat pitäisi tallentaa tietoturvallisesti. Toiselle ryhmälle annettiin ohjeeksi tallentaa salasanat haluamallaan tavalla.
43 koodaajasta 18 toimitti ensin järjestelmän, jossa salasanat tallennettiin pelkkänä tekstitiedostona. Näitä pyydettiin korjaamaan koodinsa. Näistä 15 oli sellaisia, joiden ei alun perin pyydetty salaamaan salasanoja.
Bonnin yliopiston tutkijoiden mukaan tämä osoittaa, etteivät koodaajat lähtökohtaisesti ajattele tietoturvallista tallentamista. Sitä pitää erikseen painottaa. Lisäksi salatun tallennusjärjestelmän toimittaneista vain 12 eli noin neljännes toimitti järjestelmän sellaisella salauksella varustettuna, joita yleisesti pidetään tietoturvallisena.
Peräti 17 koodaajista oli kopioinut oman tallennusjärjestelmänsä netistä. Tämä osoittaa, ettei koodaajilla näytä olevan taitoa ryhtyä tekemään turvattua tallennusjärjestelmää itse. Muualta kopioidun koodin turvallisuudesta tai ajantasalla olemisesta ei tietenkään ole mitään takeita.
Ei ihme, että salasanoja vuotaa julki niin paljon. Bonnin tutkijoiden tutkimukseen voi tutustua täällä.
https://net.cs.uni-bonn.de/fileadmin/user_upload/naiakshi/Naiakshina_Password_Study.pdf
Pilvisiirtymien tahti on hidastunut, ja monet yritykset ovat jo saavuttaneet pilvestä saatavan kilpailuedun. Miten tämä vaikuttaa IT-palvelukumppaneiden rooliin ja prioriteetteihin tulevaisuudessa? TCS:n yritysarkkitehti Jukka-Pekka Ahonen kertoo omista näkemyksistään.
Autoteollisuuden järjestelmissä edellytetään välitöntä käynnistystä. Tämän takia tulevaisuuden ajoneuvoissa ja lopulta robottiautoissa vaaditaan nykyistä nopeampia muistiratkaisuja. Niitä kehittää KIOXIA.
Nokia Säätiö myöntää tunnustuspalkintonsa Tieteen tietotekniikan keskuksen eli CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koskelle hänen merkittävästä roolistaan yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen ekosysteemin mahdollistajana. Koski oli keskeisessä roolissa, kun 11 maan eurooppalainen LUMI-konsortio rakennettiin.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
