Bonnin yliopiston tietoturvatutkijat testasivat, kuinka vakavasti freelance-ohjelmoijat suhtautuivat tietoturvaan. Tulokset ovat huolestuttavia. Edes koodaajat eivät automaattisesti tallenna salasanoja turvallisesti. Edes maksetun palkkion suuruus ei vaikuta tähän.
Tutkijat ottivat yhteyttä 260 kehittäjään Freelancer.com-sivuston kautta. Tehtävänä oli koodata javalla käyttäjien rekisteröintijärjestelmä sosiaalisen median palvelulle. Koodaajista 43 tarttui haasteeseen.
Toisella ryhmälle kerrottiin ohjeeksi, että käyttäjien salasanat pitäisi tallentaa tietoturvallisesti. Toiselle ryhmälle annettiin ohjeeksi tallentaa salasanat haluamallaan tavalla.
43 koodaajasta 18 toimitti ensin järjestelmän, jossa salasanat tallennettiin pelkkänä tekstitiedostona. Näitä pyydettiin korjaamaan koodinsa. Näistä 15 oli sellaisia, joiden ei alun perin pyydetty salaamaan salasanoja.
Bonnin yliopiston tutkijoiden mukaan tämä osoittaa, etteivät koodaajat lähtökohtaisesti ajattele tietoturvallista tallentamista. Sitä pitää erikseen painottaa. Lisäksi salatun tallennusjärjestelmän toimittaneista vain 12 eli noin neljännes toimitti järjestelmän sellaisella salauksella varustettuna, joita yleisesti pidetään tietoturvallisena.
Peräti 17 koodaajista oli kopioinut oman tallennusjärjestelmänsä netistä. Tämä osoittaa, ettei koodaajilla näytä olevan taitoa ryhtyä tekemään turvattua tallennusjärjestelmää itse. Muualta kopioidun koodin turvallisuudesta tai ajantasalla olemisesta ei tietenkään ole mitään takeita.
Ei ihme, että salasanoja vuotaa julki niin paljon. Bonnin tutkijoiden tutkimukseen voi tutustua täällä.
https://net.cs.uni-bonn.de/fileadmin/user_upload/naiakshi/Naiakshina_Password_Study.pdf
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
