DNA-molekyylejä voidaan potentiaalisesti ohjelmoida uudelleen auttaa tekemään hyödyllisiä asioita, kuten sairauksien havaitseminen ja lääkkeiden vapauttaminen. Mutta tähän asti tällainen DNA-tietotekniikka on ollut mahdotonta veressä, koska ihmisen entsyymit hajottavat molekyylit lähes välittömästi.
Biolääketieteen insinööri Tom de Greef Eindhovenin teknillisestä yliopistosta yhdessä tutkijoiden kanssa Radboudin ja Bristolin yliopistoista sekä Microsoft Researchista ovat ratkaisseet ongelman luomalla suojaan molekylaarisen koteloinnin, jossa he loivat toimivia DNA-pohjaisia laskennallisia piirejä.
Tietokoneiden tapaan DNA:sta valmistetut molekyylitietokoneet käyttävät DNA-säikeiden välisiä ohjelmoitavia vuorovaikutuksia DNA-tulojen ja -lähtöjen ohjailuun. DNA-tietokoneita voidaan ohjelmoida suorittamaan monimutkaista laskentaa molekyylidatasta ilman ihmisen väliintuloa.
Uusi lähestymistapa hyödyntää kapseleiden yhteisöjä ('proteinosomes'), jotka sisältävät monenlaisia DNA-molekyylejä. Yhdessä niitä voidaan käyttää molekyylien tunnistamiseen ja laskentaan ja mahdollisiin sovelluksiin in vitro -diagnostiikassa ja älykkäissä terapioissa.
DNA-tietokoneet ovat luonnostaan hitaita ja huonosti skaalautuvia, koska ne toimivat "kemiallisessa keitossa", jossa ne luottavat satunnaisiin diffuusioihin keskinäisessä vuorovaikutuksessaan ja suorittaessaan laskennallisia askeleita.
Lokeroinnin avulla lisätään DNA-molekyylien pitoisuutta kapseleiden sisällä ja siten laskentanopeutta. Lisäksi lokerointi mahdollistaa laskennallisten piirien modulaarisen rakenteen.
Yksi nanoteknologian pitkäaikaisista tavoitteista on luoda itsenäisiä molekyylikoneita, jotka voivat toimia ankarissa biologisissa ympäristöissä. - Tähän mennessä DNA-pohjaisia tietokoneita ei vielä ole voitu käyttää biologisissa olosuhteissa, koska veren seerumissa olevat entsyymit tuhoaisivat laskennasta vastaavat DNA-säikeet, selventää De Greef.
Tällä hetkellä TU:n ja Microsoftin tutkijat testaavat kapseloituja DNA-piirejä sairauksien havaitsemiseksi ja luokittelemiseksi.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 12.3.2019