Euroopan parlamentti hyväksyi eilen selvin äänin (586-44) EU:n tuotteille ja palveluille suunnatun kyberturvallisuussertifikaattien järjestelmän. Lain myötä perustetaan EU:n laajuinen kyberturvallisuus-sertifikaattijärjestelmä, joka takaa, että EU-maissa myydyt tuotteet, prosessit ja palvelut vastaavat kyberturvallisuusstandardeja.
Laki on samalla EU:n vastaus erityisesti amerikkalaisten hellimille kybervakoilusyytöksille kiinalaisyrityksiä vastaan. Mepit ilmaisivat myös huolensa siitä, että kolmansien maiden laitemyyjät aiheuttaisivat turvallisuusriskejä EU:lle, jos näiden maiden lainsäädäntö edellyttää yrityksiltä kansallisen turvallisuuden suojaamista myös maansa ulkopuolella.
Mepit peräänkuuluttavat komissiolta ja jäsenmailta ohjeistuksia kyberuhkien ja haavoittuvuuksien torjumiseen 5G-laitteita hankkiessa. Lisäksi parlamentti vaatii komissiota valtuuttamaan EU:n kyberturvallisuusviraston (ENISA) kehittämään sertifikaattijärjestelmän, joka varmistaisi, että 5G-teknologian käyttöönotossa noudatetaan tiukkoja turvallisuusstandardeja.
Lakialoitteesta parlamentissa vastasi saksalainen meppi Angelika Niebler. Hänen mukaansa lailla haluttiin ratkaista erityisesti kaksi ongelmaa. - Ensimmäinen ongelma ovat jatkuvasti lisääntyvät hyökkäykset kriittistä infrastruktuuria vastaan – eli kaikkia arkielämän osa-alueita, kuten veden- tai sähkönjakelua, viestintää jne. Toinen ongelma on esineiden internetiin kytkettyjen laitteiden määrä ja käyttäjien epäluottamus niiden turvallisuuteen ja yksityisyydensuojaan, Nibler kertoi.
Eilisen päätöksen perusteella ENISA:lle myönnetään lisää henkilökuntaa ja rahoitusta, ja jäsenmaiden välistä yhteistyötä tehostetaan kyberturvallisuustoimissa. Lisäksi kaikille Euroopassa myydyille laitteille tulee myöntää yhtenäinen kyberturvallisuussertifikaatti. Aluksi sertifiointi on vapaaehtoista, ja komission tulee arvioida vuoteen 2023 mennessä, pitääkö järjestelmä muuttaa pakolliseksi.
Näiden toimien lisäksi käyttäjien tiedonsaannin parantaminen voisi parantaa henkilökohtaista suojaa entistä verkottuneemmassa arjessa. Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan 87 prosenttia EU-kansalaisista pitää kyberrikollisuutta merkittävänä uhkana EU:n sisäiselle turvallisuudelle ja valtaosa vastaajista pelkäsi kyberrikollisuuden uhriksi joutumista. Uusien sääntöjen myötä käyttäjille tulee antaa suosituksia turvallisista asetuksista ja laitteiden ylläpidosta, päivityksistä ja niiden kestosta sekä tunnetuista järjestelmän heikkouksista.
- Vuoden 2017 WannaCry-kyberhyökkäys, joka lamaannutti yli 200 000 IT-järjestelmää ympäri EU:ta yhtä aikaa, osoitti, että tarvitsemme eurooppalaisia toimia kyberturvallisuuden takaamiseksi. Uuden kyberturvallisuuslain myötä olemme luoneet perustan yhteistyölle. Euroopasta voi pian tulla kyberturvallisuuden johtava toimija, Niebler sanoi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
