Viime viikolla USB-tekniikkaa hallinoiva USB Implementers Forum yllätti monet ilmoittamalla, että Intelin Thunderbolt-protokollaan perustuva väylä on valittu tulevan USB4-tekniikan perustaksi. EDA-talo Cadence Design Systems ehti jo julistaa verifiointi-IP:n, jonka avulla voidaan alkaa suunnitella USB4-liitäntäisiä piirejä ja laitteita.
Sinänsä USB4 on varsin suoraviivainen päivitys suosittuun väylään. Protokolla on käytössä esimerkiksi Macbookeissa ja fyysinen liitäntä on tuttu USB-C. Mutta kyse on joka tapauksessa nopeasta, vaativasta liitännästä, jonka integroiminen osaksi omaa laitetta on erittäin vaativaa.
Nopeita väyliä ei suunnitella tyhjästä, vaan yleensä käytetään valmiita IP-lohkoja, jota toteuttavat halutun toiminnallisuuden (nastat/signaalit/dataväylä/tehonsiirto jne.). Laitevalmistajan on kuitenkin varmistettava, että väylä tekee mitä sen on tarkoitus tehdä. Tämä tarkoittaa väylää koskevan suunnittelun verifioimista.
Pitkään piirisuunnittelijat testasivat väyliä kirjoittamalla testipenkkejä samoilla HDL-kielillä (Verilog ja VHDL), joilla itse piirisuunnittelu on tehty. Niiden tehtävä on käytännössä simuloida väylän toimintaa, lähettää malliin syötteitä ja katsoa, että kaikki toimii niin kuin pitää.
Tämä HDL-pohjainen verifiointi ei ole oikeastaan toiminut enää pitkään aikaan. Syynä on se, että HDL-testin koodaaminen ja testattavan lohkon verifiointi vie yhä suuremman osa suunnitteluun kuluvasta ajasta. EDA-talot kehittivät avuksi verifiointi-IP:n, joka on korkeamman abstraktiotason ohjelma. Tärkein kieli tässä on SystemC, jota Cadencekin käyttää VIP-työkaluissaan (VIP, verifiation IP).
Valmis, väylälohkoa koestava IP-lohko nostaa testaamisen abstraktiota ns. transaktiotasolle. Sen avulla voidaan automatisoida, että väylä-IP toteuttaa kaikki halutut toiminnot ja ominaisuudet.
Cadencen USB4-testikoodi on valmis, koska yritys on monen muun ohella ollut tiiviisti mukana USB-IF:n teknisissä työryhmissä. Sen avulla uutta väylää laitteisiinsa haluava – ja se joukko on valtava, kun puhutaan USB:stä – voi merkittävästi nopeuttaa järjestelmäpiirinsä suunnittelua ja olla vakuuttunut siitä, että väylä tekee mitä lupaa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
