Kosketusnäyttö tuli kulutuselektroniikkaan käytännössä vuonna 2007 ensimmäisen iPhonen myötä. Sen jälkeen itse tekniikka ei ole juuri kehittynyt. Hollantilaisessa Saarlandin yliopistossa on kehitetty tekniikka, jossa kosketusnäyttöön voidaan lisätä virtuaalisia 3D-nappeja, jotka värähtelevät sormen alla.
Tällainen haptinen palaute auttaisi käyttäjää navigoimaan valikoissa. Mikä parasta, kolmiulotteisten elementtien tuominen näytölle onnistuu lisäämällä näyttörakenteeseen yksi ainoa silikonikalvo.
Professorin Stefan Seelecken johdolla kehitetty kalvo on ohut ja erittäin kevyt, joten se voidaan asentaa hyvin erilaisille pinnoille ja asentoihin. Kalvo saadaan reagoimaan esimerkiksi yksittäisenä pulssina, vastapaineena tai äkillisenä värinänä halutussa kohdassa näytöllä. Kalvo toimii lisäksi anturina, joten se lisää laitteisiin yhden uuden aistimen.
Seelecken tiimi esittelee innovaatiotaan Hannoverin messuilla huhtikuun alussa. Tutkijoiden mukaan keksintö avaa uusia mahdollisuuksia myös esimerkiksi pelaamiseen, internethakujen tekemiseen ja navigointisovelluksiin.
Seelecken mukaan kalvo valmistetaan tunnetusta dielektrisestä elastomeeristä. Ohueen polymeerikalvoon painetaan sähköisesti johtava kerros. Sen ansiosta kalvoon voidaan johtaa jännite. Koska kalvo on elektroaktiivinen, se jännitteen myötä paisuu yhteen suuntaan ja vetäytyy toiseen.
Kalvo saadaan esimerkiksi paisumaan ylöspäin ja jännitettä ohjailemalla kalvo saadaan halutulla kohtaa värähtelemään. Halutessa kalvolle saadaan jännitteen avulla luotua haptinen ”polku”, joka ohjaa käyttäjän sormen virtuaaliselle napille. Sen alta voi sitten avautua uusia valikkotoimintoja.
Kalvossa on valmistuksen kannalta yksi erittäin hyvä puoli: se ei vaadi kuparia tai harvinaisia metalleja. Se myös käyttää erittäin vähän energiaa, joten ei juuri vaikuta laitteen toiminta-aikaan akkuvirralla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
