Kosketusnäyttö tuli kulutuselektroniikkaan käytännössä vuonna 2007 ensimmäisen iPhonen myötä. Sen jälkeen itse tekniikka ei ole juuri kehittynyt. Hollantilaisessa Saarlandin yliopistossa on kehitetty tekniikka, jossa kosketusnäyttöön voidaan lisätä virtuaalisia 3D-nappeja, jotka värähtelevät sormen alla.
Tällainen haptinen palaute auttaisi käyttäjää navigoimaan valikoissa. Mikä parasta, kolmiulotteisten elementtien tuominen näytölle onnistuu lisäämällä näyttörakenteeseen yksi ainoa silikonikalvo.
Professorin Stefan Seelecken johdolla kehitetty kalvo on ohut ja erittäin kevyt, joten se voidaan asentaa hyvin erilaisille pinnoille ja asentoihin. Kalvo saadaan reagoimaan esimerkiksi yksittäisenä pulssina, vastapaineena tai äkillisenä värinänä halutussa kohdassa näytöllä. Kalvo toimii lisäksi anturina, joten se lisää laitteisiin yhden uuden aistimen.
Seelecken tiimi esittelee innovaatiotaan Hannoverin messuilla huhtikuun alussa. Tutkijoiden mukaan keksintö avaa uusia mahdollisuuksia myös esimerkiksi pelaamiseen, internethakujen tekemiseen ja navigointisovelluksiin.
Seelecken mukaan kalvo valmistetaan tunnetusta dielektrisestä elastomeeristä. Ohueen polymeerikalvoon painetaan sähköisesti johtava kerros. Sen ansiosta kalvoon voidaan johtaa jännite. Koska kalvo on elektroaktiivinen, se jännitteen myötä paisuu yhteen suuntaan ja vetäytyy toiseen.
Kalvo saadaan esimerkiksi paisumaan ylöspäin ja jännitettä ohjailemalla kalvo saadaan halutulla kohtaa värähtelemään. Halutessa kalvolle saadaan jännitteen avulla luotua haptinen ”polku”, joka ohjaa käyttäjän sormen virtuaaliselle napille. Sen alta voi sitten avautua uusia valikkotoimintoja.
Kalvossa on valmistuksen kannalta yksi erittäin hyvä puoli: se ei vaadi kuparia tai harvinaisia metalleja. Se myös käyttää erittäin vähän energiaa, joten ei juuri vaikuta laitteen toiminta-aikaan akkuvirralla.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
