Matkapuhelinten konfliktimineraaleista on kohuttu jo pidemmän aikaa, mutta itse asiassa älypuhelin ei ole kovin ympäristöystävällinen tuote muutenkaan. Plymouthin yliopiston tutkijat tunkivat iPhonen tehosekoittimeen, hajottivat sen atomeiksi ja analysoivat kaikki laitteessa olevat metallit.
Plymouthin tutkijat ensiksi sekoittivat iPhone-älypuhelimen natriumperoksidiin, jotka käytetään yleensä sellujen ja kankaiden valkaisemiseen. Sekoitus tehtiin 500 asteessa, jonka jälkeen laite laitettiin tehosekoittimeen.
Sekoittaminen purki puhelimen pieniksi partikkeleiksi, jotka sitten erotettiin ja analysoitiin hapettamalla. Tulosten mukaan puhelin sisältää 33 grammaa rautaa, 13 grammaa piitä ja 7 grammaa kromia. Lisäksi puhelimessa käytetään pienempiä määriä erilaisia muita metalleja.
Nämä muut pitoisuudet ovatkin sitten haitallisempia. Volframia oli 900 milligrammaa, kobalttia ja molybdeeniä 70 milligrammaa, neodyymiä 160 milligrammaa ja praseodyymiä 30 milligrammaa. Hopeaa älypuhelimessa oli 90 milligrammaa ja kultaa 36 milligrammaa.
Tämä tarkoittaa, että älypuhelimessa on sata kertaa enemmän kultaa kuin erittäin rikkaaksi esiintymäksi luokitellussa kultalöydöksessä. Volframipitoisuus on 10-kertainen rikkaaseen esiintymään verrattuna.
Jotta voi valmistaa yhden matkapuhelimen, joudutaan louhimaan 10-15 kiloa malmia. Kultamalmia joudutaan louhimaan 7 kiloa, kuparimalmia yhden kilon verran, volframia 750 grammaa ja nikkelimalmia 200 grammaa. Ja joka vuosi myydään nykyvauhdilla 1,8 miljardia älypuhelinta.
On aika selvää, ettei älypuhelin ole kovin ekologinen tuote. Se alkaa kuitenkin olla meille välttämätön, joten älypuhelimen julistaminen pannaan ympäristösyistä voi osoittautua hyvin hankalaksi.
Katso video Youtubessa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
