Matkapuhelinten ja tukiasemien radiotaajuisen säteilyn turvallisuus pompahtelee keskusteluun tasaisin väliajoin, vaikkei näyttöä säteilyn ja syövän yhteydestä ole. Nyt ryhmä tutkijoita on Yhdysvalloissa esittänyt samanlaisen väitteen Bluetooth-nappikuulokkeista.
250 tutkijaa on allekirjoittanut vetoomuksen YK:lle, jossa ilmaistaan ”äärimmäinen huoli” Bluetooth-nappikuulokkeiden mahdollisesta säteilyvaarasta. Samainen vetoomus on lähetetty myös maailman terveysjärjestö WHO:lle.
Kalifornian yliopiston perhe- ja yhteisöterveyden tutkimuskeskuksen johtaja Joel M. Moskowitz on yksi vetoomuksen allekirjoittajia. Hänen mukaansa valtiolla ja viranomaisilla ei ole kiinnostusta reguloida valtavaa kulutuselektroniikan markkinaa. Hänen mukaansa säteilyn altistusrajat eli ns. SAR-arvot ovat aivan liian korkeita.
Moskowitz sanoo Healio-sivustolla, että suurin ongelma on näiden laitteiden tärkeys ihmisten elämässä. On kuitenkin mahdollista saada puhelimet tekemään vain sitä, mitä ne alun perin tekivät: puheluiden soittaminen ja tekstiviestittely.
Tämä on tietysti epärealistinen ajatus. Viime perjantaina nuoret eri puolilla maailmaa saatiin osoittamaan mieltä ilmastomuutosta vastaan, mutta yrittääkö joku saada lapset osoittamaan mieltä sen puolesta, että älypuhelimet kielletään terveydelle vaarallisina? Onnea vaan sille yritykselle.
YK:lle ja WHO:lle jätetyn vetoomuksen suurin ongelma on tietysti Bluetooth-nappikuulokkeiden säteilyn taso. Nappien RF-teho on 0,01 wattia, kun esimerkiksi älypuhelimen säteilyteho liikkuu 0,1-1 watin välillä.
Amerikkalaisasiantuntijat huomauttavat myös, että esimerkiksi Applen suosituissa Airpods-kuulokkeissa antenni ei ole korvakanavassa, mikä osaltaan pienentää muutenkin alhaista riskiä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
