Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa käyttää Teknologiateollisuuden sivuilla voimakkaan puheenvuoron julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen puolesta eduskuntavaalien alla. Siilasmaan mukaan julkista rahaa tarvitaan tutkimukseen selvästi enemmän.
Siilasmaa myöntää, että voi kuulostaa erikoiselta, kun Nokian kokoinen yritys valittaa julkisen tutkimusrahoituksen vähyyttä. Yhtiö käyttää liikevaihdostaan 20,5 prosenttia tuotekehitykseen, viime vuonna panostukset olivat yli 4,6 miljardia euroa.
Siilasmaan mukaan Nokiakin on kuitenkin joutunut lopettamaan tuotekehityshankkeita, jos niiden julkinen rahoitus on loppunut. - Usein hankkeet on lopetettu siitä syystä, että ne ovat olleet monen yrityksen ja yliopistojen yhteisiä. Jos muut yritykset ja yliopistot lähtevät hankkeesta pois, Nokiankin on ollut pakko tyytyä koko hankkeen lopettamiseen.
Siilasmaan mukaan on yksinkertaisesti fakta, että jos julkista rahaa on käytettävissä enemmän, TKI-toimintaa tehdään enemmän. Silloin voidaan ottaa enemmän riskiä ja hakea läpimurtoja, jotka olisivat arvokkaita sekä yritysten että koko Suomen kannalta.
Nokian omat hartiat tehdä pitkän aikavälin tutkimusta levenivät merkittävästi, kun Alcatel-Lucent kaupan myötä Nokiaan liittyi legendaarinen Bell Labs, jonka tutkijoille on myönnetty kahdeksan Nobel-palkintoa. Tällä hetkellä Nokia Bell Labsissä työskentelee yli tuhat tohtorintutkinnon suorittanutta tutkijaa. Kaiken kaikkiaan tuotekehitystyötä tekee lähes 40 000 nokialaista.
Asiakkaiden ja kilpailijoiden luoma paine kehittää uutta koskee suurta osaa yrityksistä. Siilasmaa luonnehtii, että olemme siirtyneet aikaan, jossa teknologian rooli on korostunut. Monien positiivisten vaikutusten ohella riippuvuus teknologiasta on kasvanut.
- Kun teknologia on positiivisten kehitystrendien, kuten tehokkaamman ruoantuotannon ja terveemmän ja pidemmän elämän, taustalla, kysymys kuuluu, kuka sitä kehittää ja tekee siitä liiketoimintaa? Minkä roolin haluamme Suomelle ja suomalaisille yrityksille. Se on kaikki tuotekehitysinvestointien takana, Siilasmaa muistuttaa.
Teknologian merkityksen kasvun takia panostus TKI-toimintaan on Siilasmaan mukaan ajankohtaisempaa kuin koskaan aikaisemmin.
Suomi ei kuitenkaan TKI-panostusten kansainvälisissä vertailuissa juhli – päinvastoin. Valtion rahoitus yritysten TKI-toimintaan on 0,08 prosenttia bruttokansantuotteesta, sillä Suomi on vasta 28. sijalla yhteensä 36 OECD-maan vertailussa. Valtion TKI-tuki yrityksille on Suomessa noin 3 prosenttia yritysten koko tutkimuspanostuksista, kun OECD-maissa keskiarvo on yli 6 prosenttia.
Tehdyt päätökset näkyvät tilastoissa ja tietysti myös käytännössä. Julkisen yrityksille suunnatun TKI-rahoituksen taso on laskenut 2010-luvulla merkittävästi. Kun Tekesin avustusmuotoinen TKI-rahoitus oli vuosikymmenen alussa yhteensä 470 miljoonaa euroa, vuonna 2017 se oli enää 274 miljoonaa euroa, ja osa tästä rahasta myönnettiin muille kuin yrityksille.
Vaikutus kertautuu, sillä tutkimusten mukaan yksi euro julkisen sektorin tutkimus- ja kehitysrahaa lisää 2–2,5-kertaisesti yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan rahamäärää. Vuodesta 2011 sekä julkiset että yksityiset TKI-panostukset ovat laskeneet 852 miljoonalla eurolla ja olivat viime vuonna 6 311 miljoonaa euroa. Yritysten osuus Suomen kaikista TKI-panostuksista on noin kaksi kolmasosaa.
Kun nyt tehdään päätöksiä siitä, lisätäänkö vai leikataanko julkista TKI-rahoitusta, oikeastaan siinä tehdään päätöksiä siitä, suljetaanko vai avataanko jatkossa mahdollisuuksien ovia. - Mitä nopeammin julkisen rahoituksen kasvattaminen aloitetaan, sitä nopeammin me hyödymme siitä, Siilasmaa muistuttaa.
- Varaa tuotekehitysinvestointeihin voidaan saada muun muassa kohdentamalla yritystuet uudelleen. Tämä ei kuitenkaan saa viivyttää TKI-tukien lisäystä. Äkkinäisiä muutoksia pitää yritystuissa välttää. Tärkeätä olisi muodostaa yhteinen näkemys minkälainen yritystukikokonaisuus on Suomen etu esimerkiksi vuonna 2030. Tämän jälkeen voidaan laatia portaittainen malli uuteen tilaan siirtymiselle. Näin kaikille yrityksille jää aikaa sopeutua ja sopeuttaa.
Ohjelmistopohjaiset ajoneuvot avaavat valtavan määrän uusia mahdollisuuksia. Sovelluksia ja toimintoja syntyy jatkuvasti lisää, ja niiden avulla ajokokemuksesta pyritään tekemään entistä turvallisempi, miellyttävämpi ja paremmin verkottunut. Jos ADAS ja V2X ovat muotitermejä, tarkka ajoitus on perusta.
