Kyky mitata painetta, lämpötilaa ja kosteutta on tärkeää monissa sovelluksissa, kuten kotona olevien potilaiden seurannassa, robotiikassa, elektronisessa ihossa, toiminnallisissa tekstiileissä sekä valvonta- ja turvallisuuslaitteissa. Linköpingin yliopiston orgaanisen elektroniikan laboratorion tutkijat ovat nyt yhdistäneet kaikki kolme mittausta yhdeksi anturiksi.
Tähän saakka tehdyt tutkimukset ovat kohdistuneet eri anturien integrointiin samaan piiriin, ja tämä on tuonut esiin useita teknisiä haasteita, etenkin käyttäjän rajapinnan osalta. Kolmen mittauksen yhdistämnen samalle anturille on onnistunut uuden polymeerin eli elastisen geelin kehittämisen avulla. Se johtaa sekä ioneja että elektroneja.
Kun selluloosan nanokuituja sekoitetaan johtavan polymeerin (PEDOT:PSS) kanssa vedessä ja seos pakastekuivataan tyhjiössä, tuloksena on aerogeelinen materiaalirakenne. Lisäämällä siihen polysilaania saadaan aikaan joustavuus.
Kun materiaali joutuu paineen alaiseksi, sen resistanssi putoaa. Koska materiaali on myös termosähköinen, sen avulla mahdollista mitata lämpötilan muutoksia. Mitä suurempi lämpötilaero on lämpimän ja kylmän puolien välillä, sitä suurempi on syntyvä jännite. Kosteus vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti ionit siirtyvät lämpimältä puolelta kylmään. Jos kosteus on nolla, ionit eivät kulje.
- Uutta on se, että voimme tehdä eron elektronien termosähköisen vasteen ja ionien välillä seuraamalla sähköistä signaalia ajan suhteen. Tämä johtuu siitä, että nämä kaksi vastetta tapahtuvat eri nopeuksilla, kertoo orgaanisen elektroniikan laboratorion professori Xavier Crispin.
- Tämä tarkoittaa sitä, että voimme mitata kolme parametria yhdellä materiaalilla, ilman että eri mittaukset ovat yhteen kytketty, hän sanoo.
Tohtoriopiskelija Shaobo Han ja orgaanisen elektroniikan laboratoriossa työskentelevä vanhempi lehtori Simone Fabiano ovat löytäneet myös keinon erottaa kolme signaalia toisistaan siten, että kukin voidaan lukea yksitellen.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 2.4.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
