ITMO-yliopiston, Far Eastern Federal Universityn, Teksasin yliopiston ja Australian kansallisen yliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden tavan ratkaista nanolasereiden ja pienten valolähteiden valmistamiseen liittyviä ongelmia. He ovat kehittäneet laseriin perustuvan menetelmän, jonka avulla voidaan luoda miljoonia nanolasereita optisesti aktiivisista halidiperovskiitistä muutamassa minuutissa.
Lasialustalla olevaa puolen mikronin paksuista perovskiittikalvoa säteilytetään lasersäteellä, jolla on erityinen rengasmainen pulssin intensiteettijakauma: heikko keskellä ja vahvempi reunoilla.
Näin syntyneet perovskiittikiekot toimivat nanolasereina. Ne sijaitsevat substraatilla yhtä kaukana toisistaan ja niillä on samanlainen koko ja emissio-ominaisuudet.
- Nämä perovskiittikiekot toimivat kuiskausten galleria -tyyppisinä resonaattoreina ja niiden spontaanisti säteilevät valot voidaan ansoittaa, tehostaa ja muuntaa koherentiksi valoksi. Ne toimivat huonelämpötilassa ja niiden viritettävä emissioaallonpituus on 550 - 800 nanometriä.
Tämän menetelmän nopeus ja hyvä toistettavuus tekevät siitä lupaavan sekä yksittäisten nanolaserien että kokonaisten ketjujen teolliseen tuotantoon.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 3.4.2019
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
