Euroopan komission rahoittamassa ja Cernin hallinnoimassa ATTRACT-rahoitushaussa etsittiin läpimurtoon tähtääviä uusia ideoita sensoreihin, datankeruuseen, ohjelmistoihin ja elektroniikkaan liittyen. Euroopan maista lähetetyistä yli 1200 hakemuksesta valittiin 170, jotka saivat vuodeksi sadantuhannen euron rahoituksen. Tampereen yliopisto koordinoi näistä kahta.
ATTRACT-rahoitusta saaneissa hankkeissa tutkijat testaavat yhdessä yhteistyöyrityksen kanssa ideoitaan nopeasti vuodessa. Ajatuksena on, että ensimmäisellä kierroksella toimiviksi todetuille ideoille on mahdollista hakea tuntuvaa jatkorahoitusta.
Toisessa Tampereella koordinoitavassa ATTRACT-projektissa LIGHTNING (Ultra-high speed photodiodes for superconducting logic) tutkijat demonstroivat ensimmäistä kertaa uuteen, Tampereen yliopistossa tehtyyn keksintöön perustuvan fotodiodin, joka mahdollistaa entistä lyhyempien optisten pulssien mittauksen neljän Kelvinin lämpötilassa.
– Fotodiodin pääsovellus on optisessa tiedonsiirrossa huoneenlämpötilassa toimivien optisten verkkojen ja kylmässä toimivien suprajohdelogiikkapiirien välillä, dosentti Jukka Viheriälä tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta sanoo.
Suprajohteilla voi valmistaa 200–300 gigahertsin kellotaajuudella toimivaa logiikkaa tulevaisuuden tietokoneita tai verkkoreitittimiä varten. Nopea kellotaajuus pienentää viiveitä operaatioiden välillä ja nostaa laskentakapasiteettia. Suprajohdelogiikan käyttöön liittyy kuitenkin haaste siirtää sarjamuotoista tietoa riittävällä nopeudella piirin sisäänmenoon.
– Hankkeemme käsittelee nimenomaan nopean optisen signaalin vastaanottamista suprajohteiden kanssa yhteensopivalla tekniikalla. Tampereella valmistetaan optista signaalia vastaanottavan puolijohdesiru, University of South-Eastern Norway valmistaa optisen ja sähköisen liitännän fotodiodiin ja Suomen VTT testaa laitteen toiminnan, Viheriälä kertoo.
– Uskomme, että fotodiodille on myös muita sovelluksia alueilta, joissa tarvitaan äärimmäistä optista tiedonsiirtonopeutta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
