Ultra-turvallinen verkkoviestintä on askeleen lähempänä Oregonin yliopiston (UO) fyysikon Ben Alemánin äskettäin julkaiseman löydön myötä. Yliopiston optisen, molekyyli- ja kvanttitieteen keskuksen tutkija on onnistunut valmistamaan keinotekoisia atomeja, jotka toimivat huoneenlämpötiloissa.
Nano Letters -lehdessä julkaistu tutkimus voisi olla suuri askel turvallisten kvanttiviestintäverkkojen ja täysin optisen kvanttilaskennan kehittämisessä.
- Suuri läpimurto on se, että olemme löytäneet yksinkertaisen, skaalautuvan tavan, jolla voidaan nanotasolla valmistaa keinotekoisia atomeja mikrosirulle. Lisäksi nämä keinotekoiset atomit toimivat normaalissa ilmanalassa ja huoneenlämpötilassa, Alemán kuvaa.
- Keinotekoiset atomimme mahdollistavat paljon uusia ja tehokkaita teknologioita. Tulevaisuudessa niitä voitaisiin käyttää turvallisempaan, varmistetumpaan, täysin yksityiseen viestintään ja paljon tehokkaampiin tietokoneisiin, jotka voisivat suunnitella lääkkeitä ja auttaa tutkijoita saamaan syvemmän käsityksen maailmankaikkeudesta kvanttilaskennan avulla, toteaa Alemán yliopistonsa tiedotteessa.
Alemánin laboratoriossa toimiva tohtoriopiskelija Joshua Ziegler ja kollegat jyrsivät ionisäteen avulla 500 nanometriä leveitä ja neljä nanometriä syviä reikiä heksagonaaliseen boorinitridiarkkiin, joka tunnetaan myös valkoisena grafeenina. Käyttämällä optista konfokaalista mikroskopiaa Ziegler havaitsi pieniä valopisteitä, jotka tulivat poratuilta alueilta. Kun valoa analysoitiin fotonilaskennan tekniikoilla, hän huomasi, että yksittäiset kirkkaat täplät emittoivat valoa mahdollisimman alhaisella tasolla eli yksi fotoni kerrallaan.
- Työmme luokin lähteen yksittäisille fotoneille, jotka voisivat toimia kvantti-informaation kantajana tai kubitteina. Olemme kuvioineet näitä lähteitä luomalla niin paljon kuin haluamme, missä haluamme, Alemán toteaa.
- Haluaisimme kuvioida näitä yksittäisien fotonien emittereitä piireiksi tai verkoiksi mikrosiruille, jotta ne voivat kommunikoida keskenään tai muihin olemassa oleviin kubitteihin. Tällaisia ovat esimerkiksi suprajohtavien piirien kubitit.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 17.4.2019
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.