Harvardin yliopiston sovelletun tieteen tutkimuslaitoksessa on ensimmäistä kertaa maailmassa onnistuttu lähettämään langattomasti dataa laserilla. Kyse on merkittävästä läpimurrosta, joka voi avata tien merkittävästi nykyistä nopeampien ns. super-wifiverkkojen kehitykseen.
Normaalisti laser emittoi vain yhden aallonpituuden valoa. Harvardin tutkijat kehittivät laserin, oka emittoi mikroaaltoja. Tätä energiaa voidaan käyttää datansiirtoon.
Temppu onnistui integroimalla laseriin taajuuskampa, jolla generoidaan terahertsitaajuuksia. Laserin sisällä eri aallonpituiset valonsäteet törmäävät toisiinsa, mikä saa elektronit oskilloimaan mikroaaltotaajuuksilla.
Lähettääkseen mikroaaltosignaaleja laitteeseen tarvittiin antenni. Se toteutettiin etsaamalla piirin ylimpään elektrodiin aukko, jolloin syntyy eräänlainen dipoliantennin. Tämän jälkeen taajuuskampaa moduloitiin niin, että se kykeni enkoodaamaan informaatiota mikroaaltosäteilyyn. Näin koodattu säteily lähetettiin toiseen ”laserradioon”.
Tutkijat demosivat myös, että lasetrilla voitiin vastaanottaa koodattua signaalia. Ensimmäiseksi tutkijat lähettivät laserilla pätkän Dean Martinin esittämää Volare-kappaletta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
