Nvidiasta tulee monella ensimmäiseksi mieleen tehokkaat grafiikkakortit, jotka piirtävät nopeasti vaihtuvaa kuvaa pelaajan näytöllä. Kuva ei enää pidä paikkaansa. Nvidia on nyt ennen kaikkea datakeskustalo. Ja tekoäly-yritys.
Tekoälyyn Nvidia alkoi keskittyä jo vuosia sitten, kun kävi ilmi, että grafiikkaprosessorit laskevat monia koneoppimismalleja ja niihin liittyviä algoritmeja paljon yleiskäyttöisiä suorittimia nopeammin. Aika nopeasti Nvidia löysi tiensä esimerkiksi datakeskusten kuvankäsittelypalveluihin ja kehittyvien robottiautojen anturidatan signaalinkäsittelyyn.
Maaliskuussa Nvidia teki tähän asti suurimman ja tärkeimmän loikkansa datakeskusmaailmaan, kun se ilmoitti ostavansa israelilainen Mellanoxin peräti 6,9 miljardilla dollarilla. Mellanox on nimenomaan datakeskusten laskentaan keskittynyt yritys. Sen ydinosaamista on raskaan laskennan ottaminen pois tyypillisiltä Xeon-palvelinprosessoreilta ja kiihdyttää näin datakeskuskoneen suorituskykyä.
Nvidialla ja Mellanoxilla ei ollt päällekkäisiä, keskenään kilpailevia tuotteita. Sen sijaan molempien rautaa on tarvittu tehokkaimmissa supertietokoneissa. Ndivian prosessoreja ja Mellanoxin verkkokortteja on käytetty joka toisessa superkoneessa maailman 500 tehokkaimman koneen listalla.
Nvidian muuntuminen alkoi oikeastaan jo yli 10 vuotta sitten. Vuosina 2006-2007 Stanfordin yliopistossa huomattiin, että grafiikkaprosessoreilla voidaan tehdä raskasta laskentaa selvästi CPU-piirejä energiatehokkaammin.
Nvidialla oltiin hereillä ja sen käskykantaan ryhdyttiin lisäämään erityisesti teholaskennassa (HPC) tarvittavia komentoja. Quadro-grafiikkakorttien prosessoreista muokattiin kokonaan uusi tuotelinja Tesla (ennen Elon Muskin sähköautoja). Iso merkitys oli myös CUDA-ohjelmistoympäristöllä, joka teki uusien tekoälyprosessorien ohjelmoimisen merkittävästi helpommaksi. AI-tutkijoille Nvidia on tuonut oman työasematuotteensa (GDX), joka on optimoitu CUDE-kehitystä varten.
Mellanoxin kortit sopivat tähän kuvioon kuin nenä päähän. Tekoäly- tai neuroverkkolaskenta edellyttää datan nopeaa liikuttamista muistien ja laskentayksikön eli grafiikkaprosessorin välillä. Jatkossakin Nvidia tekee kortteja, mutta työaseman sijaan ne asennetaan yhä useammin palvelinkeskusten räkkeihin.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
