Esimerkiksi vanhusten kodeissa pitäisi voida analysoida asukkaiden liikkeitä esimerkiksi sairastapausten takia. Tähän on käytetty erilaisia anturitageja ja älykelloja, mutta nyt MIT:ssä eli Massachusetts Institute of Technologyssä on kehitetty menetelmä, joka toimii pelkästään vähävirtaisilla radiosignaaleilla.
MIT on antanut järjestelmälleen nimeksi Marko selittämättä, mistä nimi tulee. Se nojaa RF-lähettimeen sekä tekoälyyn, joka kykenee takaisinheijastusten perusteella laskemaan ihmisten liikkeet ja sijainnin, ja liikekuvioiden perusteella myös tunnistamaan henkilöt.
MIT:n Marko tunnistaa yksilöt 85-95 prosentin varmuudella. Marko toimii siten, että signaaliheijastumia analysoidaan konvoluutioneuroverkossa. Jokaista henkilöä kohti Marko luo kaksi suodatinympyrää, joiden ulkopuolelta tulevia heijastumia ei enää analysoida.
Analysoimalla näiden kahden suotimen tuottamaa tietoa kohteen korkeudesta, rakenteesta ja liikkeestä Marko yhdistää tietyt RF-säteilykuviot tiettyyn henkilöön. Markon ilmeinen etu on se, että se on passiivinen eli ei vaati mitään anturi- ym. ratkaisuja.
Järjestelmää testattiin kuudessa asunnossa, joissa se suoriutui luotettavasti. Yhdessä kohteessa Marko piirsi karttaa dementiapotilaan liikkumisesta kotonaan. Marko tunnisti esimerkiksi sen, että potilas oli liikkeidensä perusteella ahdistuneempi niinä päivinä, jolloin omaiset kävivät kylässä.
Tutkijoiden mukaan Marko on hyvin edistynyt järjestelmä neuroverkkoineen, sillä elämme nykyään todellisessa ”radiosignaalien meressä”. Kun tästä säteilystä voidaan tuottaa analysoimalla tietoa esimerkiksi eri ihmisten liikkeestä ja potilaiden kunnosta, on kyse erinomaisesta avauksesta esimerkisi vanhustenhoidossa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
