Queenslandin yliopistossa toiminut tutkimusryhmä on kehittänyt valonsädettä tulkitsevan laitteen, joka voi johtaa nopeampaan internetiin, tarkempaan avaruuden kuvaukseen ja yksityiskohtaisempaan lääketieteelliseen kuvantamiseen. Queenslandin yliopiston tutkija Joel Carpenter työskenteli Nokia Bell Labsin kanssa kehittääkseen laitteen, joka jakaa valonsäteen eri toimintamuotoihin eli moodeihin.
Valon säteen jakaminen väreihin on helppoa, se onnistuu esimerkiksi heijastamalla säde prisman läpi. Carpenterin työssä kyseessä on suunnatun valosäteen akselin poikittaisiin sähkökenttiin (TE) liittyvät toimintamuodot, jotka pysyvät samoina koko säteen vapaasti kulkeman matkan.
Tutkijoiden kehittämä toimintamuodon lajittelija jakaa valonsäteen eri tiloihin – ei siis pikseleihin kuten kamerakenno toimii – ja tämä johtaa laadukkaampaan kuvantamiseen ja viestintään.
Laite toteuttaa fysiikan perusoperaation. Siksi tutkijoista tuntui hieman oudolta, että jotain tällaista ei ollut jo olemassa. Aihetta on kuitenkin tutkittu ympäri maailmaa noin 25 vuoden ajan.
Jokainen moodi voi olla oma, itsenäinen tietoliikennekanava. Yhteen kuituun voidaan pakata satoja eri moodeja. Tämä kasvattaa merkittävästi yksittäisen kuidun tietoliikennekapasiteettia.
Kuvantamisessa tilojen avulla voidaan paljastaa usein enemmän kuin pikselien avulla. Esimerkiksi kaukaista tähteä kiertävien planeettojen liikeratoja voi olla helpompi seurata valon moodien avulla.
Käytännössä tutkijoiden kehittämä laite pystyy hajottamaan säteen samankaltaisten Gaussin pisteiden karteesiseen ruudukkoon, joka sisältää yhden Laguerre-Gaussin komponentin, käyttäen vain spatiaalista valomodulaattoria ja peiliä.
Tutkimuksen yksi tekijä Nicolas Fontaine Nokia Bell Labsista esittää, että laite voisi tuoda useita etuja. - Tämä voi lisätä huomattavasti informaation määrää, joka voi kulkea kyseisen kuidun läpi ja johtaa parempiin internetnopeuksiin useammille käyttäjille.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 11.6.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
