Japanilaisen Tsukuban yliopiston tutkijatiimi tutki prosessia, jossa ultralyhyillä laserpulsseilla luotiin koherentteja hila-aaltoja piikiteissä. Käyttämällä teoreettisia laskelmia yhdistettynä Pittsburghin yliopistossa saatuihin kokeellisiin tuloksiin he pystyivät osoittamaan, että piinäytteissä voidaan ylläpitää johdonmukaisia värähtelysignaaleja. Tutkimus voi johtaa olemassa olevaan piitekniikkaan perustuviin kvanttitietokoneisiin.
Työssään tutkijat käyttivät hyvin lyhyitä laserimpulsseja elektronien virittämiseen piikiteiden sisällä. Energiset elektronit loivat piirakenteeseen koherentteja värähtelyjä siten, että elektronien ja piiatomien liikkeet lomittuivat. Järjestelmän tila saatiin selville vaihtuvan viiveajan jälkeen toisella laserpulssilla.
- Olemassa olevan piitekniikan käyttö kvanttitietokoneelle helpottaa siirtymistä kvanttitietokoneisiin, kertoo raportin ensimmäinen kirjoittaja tohtori Yohei Watanabe.
- Tämä kokeilu paljastaa koherenttien värähtelyjen taustalla olevat kvanttimekaaniset vaikutukset. Tällä tavoin hanke on ensimmäinen askel kohti kohtuuhintaisia kuluttajien kvanttitietokoneita, kertoo kokeita tehnyt professori Muneaki Hase.
Toinen edistysaskel kvanttitietokoneiden suhteen on Princetonin yliopiston tutkijoiden havainto vankoista Majoranan kvasipartikkelista. Tutkijat osoittivat, miten ne voidaan kytkeä päälle ja pois.
Majorana-hiukkasten ominaisuus olla omia antipartikkeleitaan on kiehtonut tutkijoita, jotka näkevät sen keinona tehdä kvanttibittejä, jotka ovat nykyisiä lähestymistapoja vahvempia.
Viime vuosina useat ryhmät ovat kertoneet löytäneensä Majoranan eri materiaaleista. Suurin haaste on manipuloida sitä kvanttilaskennassa käytettäväksi.
Princetonin tutkimusasetelmassa yhdistettiin suprajohde ja topologinen eriste. Rakenne tekee Majoranan erityisen kestäviksi lämmön tai ulkoisen ympäristön värähtelyn aiheuttamille häiriöille. Lisäksi ryhmä osoitti keinon kytkeä Majoranan päälle tai pois päältä käyttämällä pieniä rakenteeseen integroituja magneetteja.
Yksi niistä paikoista, joissa Majoranat voivat olla, on suprajohtavan kerroksen yhden atomin paksuisen magneettiatomien ketjun päissä. Tässä uusimmassa työssä tutkittiin toista ennustettua paikka eli kanavaa, jonka muodostaa topologisen eristeen reuna, kun se asetetaan kosketukseen suprajohteen kanssa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 27.6.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
