Elisa on jo jonkin aikaa myynyt 5G-liittymiä ja 5G-puheliakin alkaa olla tarjolla, joten on aika tarkistaa, miten uusi mullistava verkkotekniikka toimii. Testipaikkana oli Helsingin keskusta, jossa verkko on edelleen Elisan mukaan pilottivaiheessa. Tämä myös näkyy verkon suorituskyvyssä.
Testissä käytössä oli Elisan gigabitin testiliittymä. Päätelaitteena oli OnePlus 7 Pro 5G, jota Elisa myy karvan alle 900 eurolla. Verrokkina käytettiin saman valmistajan 4G-verkkoihin valmistettua sisarmallia, joten myös 4G-yhteyksiä päästiin vertaamaan reaalitilanteessa.
Elisa ilmoittaa Helsingin ydinkeskustan 5G-peiton sivuillaan. Se näkyy alla olevassa kartassa. Mittaukset suoritettiin kartan alueella sekä parissa kohtaa alueen reunan ulkopuolella. Peittoalueen ulkopuolella 5G-yhteyttä ei saatu, joten kartta pitää paikkansa tällä hetkellä.
Mittauspaikkoja oli kaikkiaan kymmenen. Niistä mitattiin verkon lähetysteho, yhteyden latenssi sekä latausnopeudet molempiin suuntiin. Elisan liiketoimintajohtaja Antti Ihanaisen mukaan paras 5G-verkko on tällä hetkellä Turussa, jossa päästään säännöllisesti yli gigabitin datanopeuksiin.
Mutta entäpä Helsingissä? Gigabitistä ei voida vielä puhua. Elisan mukaan Helsingissä mitataan parhaimmillaan 600 megabitin nopeuksia, mutta ETN:n mittauksissa parhaat lukemat asettuivat 400-500 megabitin välille. Näihin nopeuksiin päästiin esimerkiksi Eduskuntatalon takana ja Erottajalla. Näissä kohden verkon lähetysteho oli hyvää luokkaa, säännöllisesti yli 80 dBm.
Myös Mechelinkadulla ylitettiin 300 megabitin sekuntinopeus. Sen sijaan Esplanadilla jäätiin alle 200 megabitin lukemiin, Rautatieasemalla alle sataan megabittiin ja välillä tällä alueella 5G-verkko jäi löytymättä. Elisan verkossa yltää 4G-liittymällä monin paikoin yli sadan megabitin keskinopeuksiin, vaikka verkko onkin monin paikoin ruuhkainen.
400-500 megabittiä sekunnissa on kuitenkin erittäin nopeaa mobiilidataa. Käytännössä radioverkko ei hidasta normaaleja kuluttajan käyttämiä sovelluksia. Mutta entäpä kriittisten sovellusten edellyttämä millisekunnin latenssi ja yhteys verkkoon päin?
Näiltä osin Elisan Helsingin 5G-verkko ei ole vielä valmis. Latensseissa päästiin välillä 10-12 millisekunnin väliin, mutta välillä viive kasvoi 19 millisekuntiin. Samaan aikaan LTE-yhteydessä latenssi oli säännöllisesti 14-19 millisekunnin välillä. Tämä ei tietenkään riitä 5G-käyttäjälle. Toisaalta kyse on 5G-standardista, jossa verkon ohjaus menee edelleen 4G-verkon yli (ns. NSA, non-standalone 5G).
- Pitkän aikavälin tavoite 5G-tekniikalla on päästä latenssissa 1-4 millisekunnin välille, mutta se vaatii seuraavien erien päätelaitteita ja verkko-ohjelmistoja. Verkon ollessa Helsingissä vielä pilottivaiheessa tuo 19 millisekuntia on välillä valitettavasti vielä normaalia. Alkuvaiheessa latenssi asettunee Turun tapaan 10 millisekunnin tasolle, kun verkon pilottivaihe Helsingissä valmistuu.
Kerran testin aikana kävi niin, että puhelin putosi 5G-verkosta suoraan HSPA+-yhteyteen eli 3G-verkkoon. Näin ei tietenkään pitäisi käydä. Ihanaisen mukaan tässä on kyse verkon ja verkkovalmistajien ohjelmistojen parantamisesta yhdessä Elisan kanssa, päätelaitteesta ongelma ei johdu.
Suurin pettymys mittauksissa oli datayhteys 5G-puhelimesta verkkoon. Upload-nopeus jäi usein luvattoman heikoksi, jopa alle 20 megabittiin sekunnissa. Samaan aikaan LTe-yhteydellä nopeus verkkoon päin oli säännöllisesti yli kaksi kertaa nopeampi.
Lisävauhtia tulossa 5-6-kertaisesti, mutta työtä vielä edessä
5G-verkkoihin ollaan ilman muuta siirtymässä jollakin aikataululla, mutta kuluttajan kannalta kysymys on se, milloin siirtymä kannattaa tehdä. Helsingin osalta aika ei ole vielä kypsä. Verkko toimii vielä liian epäluotettavasti ja sen peitto on liian pieni. Tämä korjautuu ajan kuluessa ja todennäköisesti ensi vuoden puolella 5G toimii keskusta-alueella niin, että mainospuheille on katetta.
Pilvisiirtymien tahti on hidastunut, ja monet yritykset ovat jo saavuttaneet pilvestä saatavan kilpailuedun. Miten tämä vaikuttaa IT-palvelukumppaneiden rooliin ja prioriteetteihin tulevaisuudessa? TCS:n yritysarkkitehti Jukka-Pekka Ahonen kertoo omista näkemyksistään.
Autoteollisuuden järjestelmissä edellytetään välitöntä käynnistystä. Tämän takia tulevaisuuden ajoneuvoissa ja lopulta robottiautoissa vaaditaan nykyistä nopeampia muistiratkaisuja. Niitä kehittää KIOXIA.
Nokia Säätiö myöntää tunnustuspalkintonsa Tieteen tietotekniikan keskuksen eli CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koskelle hänen merkittävästä roolistaan yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen ekosysteemin mahdollistajana. Koski oli keskeisessä roolissa, kun 11 maan eurooppalainen LUMI-konsortio rakennettiin.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
