Tukholman kuninkaallisen teknisen korkeakoulun (KTH) tutkijat ovat yhdessä Aachenin yliopiston ja AMO-tutkimuskeskuksen kanssa valmistaneet maailman pienimmän kiihtyvyysanturin. Mullistavan keksinnön takana on se, että materiaalina käytettiin grafeenia.
Tutkijoiden mukaan kyse on läpimurto sekä navigointitekniikassa että esimerkiksi sydänsairauksien tutkimuksessa implanttien avulla. Tutkimustulokset on esitelty Nature Electronics -lehdessä.
Tällä hetkellä liikettä ja kiihtyvyyttä mitataan mikrosähkömekaanisilla järjestelmillä eli MEMS-piireittä. Uusi grafeenianturi on pienen kokonsa takia nimetty NEMS-anturiksi eli nanosähkömekaaniseksi järjestelmäksi.
Grafeeni sopii hyvin nanokokoisten anturien materiaaliksi, koska kyse on atominpaksuisesta kalvosta, jolla on erittäin hyvät sähköiset ja mekaaniset ominaisuudet. Tutkimusryhmä kehitti pietsoresistiivisen NEMS-kiihtyvyysanturin, joka on ”dramaattisesti” pienempi kuin mikään markkinoilla tällä hetkellä oleva. Silti laitteen herkkyys on samaa luokkaa.
KHT:n nanojärjestelmien laitoksella työskentelevät tutkija Xuge Fan arvioi, että grafeenipohjaiset NEMS-anturit voivat mullistaa kannettavan elektroniikan älypuhelimista erilaisiin puettaviin laitteisiin. – Tulevaisuudessa nämä laitteet voifvat monitoroida ihmiskehon pienempiäkin liikkeitä, Fan uskoo.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
