Operaattorit käynnistelevät jo 5G-verkkoja, mutta ne perustuvat yhä ensimmäisen polven 5G NR -määrityksiin, joissa vain data kulkee 5G-kanavassa. Näiden NSA-verkkojen (non-standalone) on tulossa se ”todellinen 5G”, jossa kaikki liikenne kulkee 5G:n päällä. Ericsson demosi tällaista verkkoa ensimmäisenä.
SA- eli standalone-verkkoja voidaan kutsua 5G:n toisen polven verkoiksi. Tämä on se tekniikka, joka lunastaa 5G-standardeissa kuvatut ominaisuudet, kuten vaikkapa millisekunnin luokkaan kutistuvan latenssin radiolinkissä.
Ericsson demosi laboratoriossaan verkkoa, jossa käytettiin yhtiön kaupallisissa toimituksissa olevaa tukiasemaa, SA-NR-ohjelmistoa sekä Ericssonin pilvessä pyörivää 5G-coreverkkoa. Päätelaitteen demoon toteutti Qualcomm ja siitä löytyy yhtiön X55-modeemi.
”Todellisen 5G-tekniikan” myötä operaattorin käyttöön uusia mahdollisuuksia. Latenssin kutistuminen lähelle millisekuntia mahdollistaa reaaliaikaisten sovellusten tarjoamisen. Lisäksi tuki verkon viipaloinnille mahdollstaa operaattorille uusia liiketoimintamaleja esimerkiksi teollisen IoT:n ja yritystason pilvipalvelujen muodossa, Ericsson kehuu.
Operaattorien ja laitetoimittajien arvio on tällä hetkellä, että SA-verkot tulevat Suomeen ensi vuonna. Käytännössä on niin, että ensimmäisen polven 5G-verkot eli ns. NSA-verkot (non-standalone) eivät arkkitehtuurinsa takia mahdollista 5G:n lupaamia muutaman millisekunnin viiveitä. Nokian mukaan tämän hetken 5G NR -verkot käyttävät 3,5 gigahertsin TDD-tekniikkaa, jossa DL- ja UL-yhteydet käyttävät samaa kanavaa eri aikoina. Nokia Bell Labsin tutkija Harri Holman mukaan tällä tekniikalla ei koskaan voida päästä alle 5 millisekunnin latenssiin, ei edes teoriassa.
Yhden millisekunnin latenssi – tämä on se 5G:n lupaus – voidaan saavuttaa taajuusjakoisessa verkossa alhaisilla taajuuksilla, kuten 700 tai 900 megahertsissä. Lisäksi tämä onnistuu aikajakoisesti millimetrialueella eli esimerkiksi 26 tai 39 gigahertsissä.
Nykyisissä LTE-verkoissa pelkän radiolinkin latenssi on noin 10-12 millisekuntia. Testeissä lukema asettuu 15-30 millisekuntiin, mikä johtuu keskitetystä core-verkosta. Näitä core-keskuksia on Suomessa vain muutama, joten jo valonnopeuden rajoitus aiheuttaa millisekunnin ylimääräisen viiveen 100 kilometrin matkalla.
Käytännössä alle 5 millisekunnin latenssi edellyttää Holman mukaan taajuusjakoista verkkoa, joka toimii kokonaan 5G:n päällä (standalone) ja lisäksi jaettua core-verkkoa. Kaikki nämä teknologiat alkavat tulla tarjolla vasta ensi vuonna.
Pilvisiirtymien tahti on hidastunut, ja monet yritykset ovat jo saavuttaneet pilvestä saatavan kilpailuedun. Miten tämä vaikuttaa IT-palvelukumppaneiden rooliin ja prioriteetteihin tulevaisuudessa? TCS:n yritysarkkitehti Jukka-Pekka Ahonen kertoo omista näkemyksistään.
Autoteollisuuden järjestelmissä edellytetään välitöntä käynnistystä. Tämän takia tulevaisuuden ajoneuvoissa ja lopulta robottiautoissa vaaditaan nykyistä nopeampia muistiratkaisuja. Niitä kehittää KIOXIA.
Nokia Säätiö myöntää tunnustuspalkintonsa Tieteen tietotekniikan keskuksen eli CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koskelle hänen merkittävästä roolistaan yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen ekosysteemin mahdollistajana. Koski oli keskeisessä roolissa, kun 11 maan eurooppalainen LUMI-konsortio rakennettiin.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
