Elisan teettämän tutkimuksen mukaan jo lähes puolet yli 500 hengen suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista hyödyntää esineiden internetiä eli IoT:iä (Internet of Things). Sen käyttäminen on lisääntynyt erityisesti 250–1000 hengen yrityksissä ja organisaatioissa.
Yritykset arvioivat IoT:n suurimmiksi hyödyiksi laitteiden reaaliaikaisen valvonnan, riskien paremman hallinnan sekä huollon ja ylläpidon tarpeiden ennakoimisen.
- IoT:n avulla saadaan aiempaa enemmän dataa päätöksenteon tueksi. Uusien IoT-teknologioiden kuten erityisesti narrow band IoT:n (NB-IoT) ominaisuuksien ansiosta edellytykset IoT:n massiiviselle käytön laajentumiselle ovat olemassa. Uutta NB-IoT-teknologiaa on saatavilla koko Suomessa, kertoo Elisan liiketoimintajohtaja Eetu Prieur.
Rakennusalalla toimivista vastaajista 87 % arvioi IoT:n tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi liiketoiminnan tai organisaation kehittämisen kannalta. Seuraavaksi eniten IoT:n tärkeyteen uskoo teollisuuden (73 %) sekä sähkö-, vesi- ja jätehuoltoalalla työskentelevät (70 %).
Samat toimialat ovat myös IoT-teknologian edelläkävijöitä. Tutkimukseen vastanneista rakennusalan yrityksissä työskentelevistä 47 % hyödyntää IoT:ta jo nyt. Teollisuuden alalla vastaava luku on 44 % sekä sähkö-, vesi- ja jätehuoltoalalla 37 %. IoT:n tärkeäksi kokevat organisaatiot siis myös hyödyntävät IoT:ta käytännössä.
Kaksi kolmasosaa yrityksistä kokee IoT:n hyödyiksi laitteiden reaaliaikaisen valvonnan ja riskien paremman hallinnan sekä huollon ja ylläpidon tarpeiden ennakoimisen. Noin puolet yrityksistä kokee IoT:n hyödyiksi tuottavuuden ja laitteiden suorituskyvyn parantamisen sekä uusien palveluiden ja uuden liiketoiminnan luomisen.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 85 prosenttia arvioi IoT:n tuottavan heille taloudellista hyötyä parhaillaan. 99 prosenttia vastaajista uskoo IoT:n tuottavan taloudellista hyötyä kolmen vuoden kuluttua.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
