Matkailualan digitalisaatio etenee nopeasti, mutta miten tehdä matkustuskokemuksesta entistä sujuvampi? Yksi keino on biometrinen tunnistautuminen. Kasvojentunnistus tarjoaa jo nyt keinon tunnistaa asiakas silmänräpäyksessä ilman käyttäjän aktiivisia toimia. Finnair ja Finavia ovat jo testanneet biometristä todennusta lentomatkustamisessa.
Finnair ja Finavia tutkivat yhdessä keinoja poistaa esteitä matkustajien palveluvirran tieltä. Siksi ne osallistuvat digitaalisen identiteetin käyttöä edistävään Sandbox of Trust -pilottihankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda uusi digitaalinen identiteetin linkitys- ja todennusratkaisu nimeltään SisuID. Sen avulla kaikki kansalaiset, joilla on virallinen henkilöllisyysasiakirja, voivat tunnistautua digitaalisissa palveluissa.
SisuID käyttää kasvojentunnistusta ja vertaa sitä henkilötodistuksen tietoihin. Jos käyttäjä haluaa, kerättyjä biometrisiä tietoja voidaan käyttää todentamiseen. Käyttö perustuu käyttäjän suostumukseen eli käyttäjä hallitsee tietojaan itse.
Keväällä 2019 Finnair ja Finavia tutkivat mahdollisuuksia käyttää SisuID-ratkaisua uuden sukupolven matkustajatodennuksen välineenä. Sandbox of Trust -hankkeen, Finavian ja Finnairin edustajista koostuva ryhmä tarkasteli konseptia, palvelumallia, teknologiaa, arkkitehtuuria, virkailijoiden vaatimuksia, tietosuojalainsäädäntöä ja muita mahdollisia oikeudellisia esteitä.
Pilottihanke antoi erinomaista tietoa ja näkemystä biometrisen todennuksen ja digitaalisen identiteetin käytön teknisistä ja yksityisyyteen liittyvistä seikoista matkustamisessa. Joitakin rajoitteita on vielä tutkittava, ennen kuin uusia teknologioita voidaan ottaa käyttöön.
SisuID-hanketta vetää tietoturvayhtiö Nixun Joonatan Henriksson. Hänen mukaansa uusimmassa pilotissa testattiin kasvojen rekisteröinnin mahdollistamista itsepalveluna SisuID:llä. - Oleellista on, että käyttäjä voitaisiin tunnistaa biometrisesti kentällä eri pisteissä tarpeen mukaan helpottamaan matkustajan matkaa, kuten esimerkiksi pysäköinnissä, loungen ovella, turvatarkastuksessa ja portilla, Henriksson kuvailee.
- Seuraavassa vaiheessa kokeilu vaatisi kasvoskannerien asentamisen kentälle sekä SisuID:n tuotantoa vastaavan testiympäristön, johon voitaisiin rekisteröidä joukko testikäyttäjiä. SisuID-testiympäristön rahoituksesta olemme käymässä parhaillaan keskustelua eri tahojen kanssa, Henriksson kertoo jatkosuunnitelmista.
Biometrisessä tunnistautumisessa henkilöllisyys pitää vahvistaa aina mahdollisimman tarkasti. Seuraavaksi SisuID-tunnistuksessa halutaan vahvistaa tätä niin, että älypuhelimella olisi mahdollisuus etälukea käyttäjän oma passi.
Mitenkään aukotonta biometrinen lentomatkustajan tunnistaminen ei ole. Henrikssonin mukaan erityisesti kaksi asiaa on noussut maailmallakin tehdyissä kokeiluissa esiin juridisina kysymyksinä: Kuka matkustusekosysteemin toimijoista omaa biometrisen tunnistetiedon rekisterinpitäjän roolin ja miten varmistetaan niiden matkustajien yksityisyyden suoja, jotka eivät halua käyttää biometristä tunnistamista.
Henrikssonin mukaan rekisterinpitäjä voisi olla esimerkiksi ulkopuolinen toimija, kuten suunniteltu SisuID-tunnistusosuuskunta, joka voisi tarjota biometristä tunnistamista yhteisöllisesti myös muille kuin lentomatkustusekosysteemin toimijoille. - Samalla kasvokuvan rekisteröinnillä voisi tällöin päästä käyttäjän omalla suostumuksella myös matkustamaan laivoilla, hakea postipaketit itsepalveluautomaatista tai jopa maksaa ostoksen kaupan kassalla. Tämä toimisi esimeriksi ulkomaisille turisteille hyvänä palveluna, jolla koko digitaalisen yhteiskunnan palvelut, matkaliput, hotellit, museoliput jne. voitaisiin visiitin ajaksi avata yhdellä kasvojen rekisteröinnillä, hän esittää.
Biometristä tunnistamista käyttämättömien henkilöiden yksityisyyden suojan varmistamiseksi voidaan miettiä laitteiden sijoittelua kentällä niin, että ainoastaan ohjelmaan kuuluvat henkilöt voivat valita kävelevänsä niiden ohi. – Lisäksi voitaisiin sopia, että ihmisvirrasta skannattujen kasvokuvien käyttöä voitaisiin rajata tunnistamaan vain tunnistusohjelmassa mukana olevat kasvot ja poistamaan heti muut kasvokuvat ennen käsittelyä, Henriksson esittää.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
