Matkailualan digitalisaatio etenee nopeasti, mutta miten tehdä matkustuskokemuksesta entistä sujuvampi? Yksi keino on biometrinen tunnistautuminen. Kasvojentunnistus tarjoaa jo nyt keinon tunnistaa asiakas silmänräpäyksessä ilman käyttäjän aktiivisia toimia. Finnair ja Finavia ovat jo testanneet biometristä todennusta lentomatkustamisessa.
Finnair ja Finavia tutkivat yhdessä keinoja poistaa esteitä matkustajien palveluvirran tieltä. Siksi ne osallistuvat digitaalisen identiteetin käyttöä edistävään Sandbox of Trust -pilottihankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda uusi digitaalinen identiteetin linkitys- ja todennusratkaisu nimeltään SisuID. Sen avulla kaikki kansalaiset, joilla on virallinen henkilöllisyysasiakirja, voivat tunnistautua digitaalisissa palveluissa.
SisuID käyttää kasvojentunnistusta ja vertaa sitä henkilötodistuksen tietoihin. Jos käyttäjä haluaa, kerättyjä biometrisiä tietoja voidaan käyttää todentamiseen. Käyttö perustuu käyttäjän suostumukseen eli käyttäjä hallitsee tietojaan itse.
Keväällä 2019 Finnair ja Finavia tutkivat mahdollisuuksia käyttää SisuID-ratkaisua uuden sukupolven matkustajatodennuksen välineenä. Sandbox of Trust -hankkeen, Finavian ja Finnairin edustajista koostuva ryhmä tarkasteli konseptia, palvelumallia, teknologiaa, arkkitehtuuria, virkailijoiden vaatimuksia, tietosuojalainsäädäntöä ja muita mahdollisia oikeudellisia esteitä.
Pilottihanke antoi erinomaista tietoa ja näkemystä biometrisen todennuksen ja digitaalisen identiteetin käytön teknisistä ja yksityisyyteen liittyvistä seikoista matkustamisessa. Joitakin rajoitteita on vielä tutkittava, ennen kuin uusia teknologioita voidaan ottaa käyttöön.
SisuID-hanketta vetää tietoturvayhtiö Nixun Joonatan Henriksson. Hänen mukaansa uusimmassa pilotissa testattiin kasvojen rekisteröinnin mahdollistamista itsepalveluna SisuID:llä. - Oleellista on, että käyttäjä voitaisiin tunnistaa biometrisesti kentällä eri pisteissä tarpeen mukaan helpottamaan matkustajan matkaa, kuten esimerkiksi pysäköinnissä, loungen ovella, turvatarkastuksessa ja portilla, Henriksson kuvailee.
- Seuraavassa vaiheessa kokeilu vaatisi kasvoskannerien asentamisen kentälle sekä SisuID:n tuotantoa vastaavan testiympäristön, johon voitaisiin rekisteröidä joukko testikäyttäjiä. SisuID-testiympäristön rahoituksesta olemme käymässä parhaillaan keskustelua eri tahojen kanssa, Henriksson kertoo jatkosuunnitelmista.
Biometrisessä tunnistautumisessa henkilöllisyys pitää vahvistaa aina mahdollisimman tarkasti. Seuraavaksi SisuID-tunnistuksessa halutaan vahvistaa tätä niin, että älypuhelimella olisi mahdollisuus etälukea käyttäjän oma passi.
Mitenkään aukotonta biometrinen lentomatkustajan tunnistaminen ei ole. Henrikssonin mukaan erityisesti kaksi asiaa on noussut maailmallakin tehdyissä kokeiluissa esiin juridisina kysymyksinä: Kuka matkustusekosysteemin toimijoista omaa biometrisen tunnistetiedon rekisterinpitäjän roolin ja miten varmistetaan niiden matkustajien yksityisyyden suoja, jotka eivät halua käyttää biometristä tunnistamista.
Henrikssonin mukaan rekisterinpitäjä voisi olla esimerkiksi ulkopuolinen toimija, kuten suunniteltu SisuID-tunnistusosuuskunta, joka voisi tarjota biometristä tunnistamista yhteisöllisesti myös muille kuin lentomatkustusekosysteemin toimijoille. - Samalla kasvokuvan rekisteröinnillä voisi tällöin päästä käyttäjän omalla suostumuksella myös matkustamaan laivoilla, hakea postipaketit itsepalveluautomaatista tai jopa maksaa ostoksen kaupan kassalla. Tämä toimisi esimeriksi ulkomaisille turisteille hyvänä palveluna, jolla koko digitaalisen yhteiskunnan palvelut, matkaliput, hotellit, museoliput jne. voitaisiin visiitin ajaksi avata yhdellä kasvojen rekisteröinnillä, hän esittää.
Biometristä tunnistamista käyttämättömien henkilöiden yksityisyyden suojan varmistamiseksi voidaan miettiä laitteiden sijoittelua kentällä niin, että ainoastaan ohjelmaan kuuluvat henkilöt voivat valita kävelevänsä niiden ohi. – Lisäksi voitaisiin sopia, että ihmisvirrasta skannattujen kasvokuvien käyttöä voitaisiin rajata tunnistamaan vain tunnistusohjelmassa mukana olevat kasvot ja poistamaan heti muut kasvokuvat ennen käsittelyä, Henriksson esittää.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
