Autoista tulee lähivuosina koneoppimisalgoritmeja prosessoivia tietokoneita renkailla. Kehityksellä on valtavat seuraukset paitsi kuljettajille ja autonvalmistajille, myös suunnittelutyökalujen kehittäjille. Tulevaisuudessa autot sertifioidaan virtuaalisesti.
Näin esitti Siemensiin kuuluvan Mentorin verifiointiratkaisuista vastaava johtaja Ravi Subramanian Mentor Forun -tapahtumassa Helsingissä lokakuun lopulla. Väite on kova, mutta Subramanianin perusteet ovat vankat.
- Verifioinnin kustannukset kasvavat pian suunnittelukustannuksia suuremmaksi. Auton valmistuskustannuksista jopa 70 prosenttia koostuu järjestelmien verifioimisesta, Subramanian esittää.
Tällä hetkellä autoissa on 50-100 miljoonaa rivi koodia. Määrä kasvaa pian 300 miljoonaan koodiriviin. - Koko autoala on mullistumassa täysin elektroniikan osuuden kasvaessa. Tulevaisuudessa autot tullaan sertifioimaan virtuaalisesti, koska valmistajille ei ole mahdollisuuksia verifioida järjestelmiä ajamalla miljoonia kilometrejä.
Muutos on jo käynnissä. Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA on jo hyväksynyt sen, että Boeing todisti uuden siipirakenteen toiminnallisuuden virtuaalisen mallin avulla. Lentokoneissa hydrauliikka-, mekaniikka- ja pneumatiikkajärjestelmiä korvataan yhä enemmän elektroniikalla.
Ei muutos koske vain ajoneuvoja tai lentokoneita, vaan lyö läpi kaiken. Subramanianin mukaan tulevaisuudessa laskenta erikoistuu. – Yleiskäyttöisen laskennan päivät ovat luetut.
Selvimmin muutos on näkynyt datakeskuksissa. Ennen yleiskäyttöisen CPU:n hallitsema markkina on nyt grafiikkaprosessorien temmellyskenttää, koska GPU sopii arkkitehtuurina koneoppimiseen. GPU:n valtakausi jää kuitenkin lyhyeksi, ehkäpä vain muutamaksi vuodeksi.
- Koneoppimisen laskentaresurssit kaksinkertaistuvat tällä hetkellä 3,5 kuukauden välein. Tulevaisuus kuuluu koneoppimiseen ja algoritmien suorittamiseen erikoistuneille ASIC-piireille, Subramanian sanoo. ASIC siis tulee takaisin.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
