Robottiauton pitää jatkuvasti tietää, missä kohtaa kaistaa se on. Tähän ei pelkkä satelliittipaikannus riitä, vaan tarvitaan liikeanturien lokipaikannusta (dead reckoning). Nykyanturit pitää kuitenkin saada sata kertaa tarkemmiksi. Tämä tapahtuu Suomessa.
Muratan MEMS-anturien historia yltää Vaisalaan ja sittemmin VTI:n tuotantoon. Japanilaisomistukseen tehdas siirtyi syksyllä 2011. Eilen yrityksen Vantaan tehtaalla juhlittiin uuden laajennuksen vihkiäisiä. Vihkiäisten alla ETN tapasi Murata Electronicsin toimitusjohtajan Yuichiro Hayatan. Hän näkee tehtaan ja anturibisneksen tulevaisuuden loistavana.
- VTI aloitti aikanaan 1-akselisella kiihtyvyysanturilla. Siihen lisättiin toinen ja kolmas akseli, ja lopulta vuonna 2009 kiihtyvyysanturin lisäksi kulmanopeusanturi. Tällöin puhuttiin neljästä vapausasteesta, Hayata selventää.
Tällä hetkellä autoteollisuuden liikeantureissa on kuusivapausastetta. Niiden tarkkuus ei kuitenkaan vielä riitä korkeimman tason autonomisille ajoneuvoille. Parannusta pitää saada satakertaisesti. Ja tämän Hayata lupaa.
- Meillä on käsittämättömän kyvykästä väkeä. He toteuttavat tuon sata kertaa tarkemman liikeanturin, Hayata sanoo. Parannus vaatii uudenlaisia ratkaisuja, mutta aikataulukin on jo asetettu. Markkinoilla ratkaisun pitäisi tulla jo 2024 eli hyvissä ajoin ennen robottiautojen aikaa.
Tänään Muratan Vantaan tehtaassa on henkilöstön vuoro juhlia 16 000 neliön tehdaslaajennusta. 42 miljoonan euron investoinnissa rakennus valmistui ajallaan. Uuden puhdastilan käyttöönotto on kuitenkin vaativaa. Tulevana keväänä alkaa testaaminen ja tuotantoon puhdastiloissa päästään ensi vuoden aikana.
Muratalla on Vantaalla tuhat työntekijää. Laajennus vaatii lisää väkeä, mutta ei enää niin paljon. Viiden vuoden aikana tehtaan väkimäärä on kasvanut 600:sta tuhanteen. Jatkossa tarkoitus on investoida lisää oman väen osaamisen kartuttamiseen.
Hayatan mukaan Muratan anturit eivät tulevaisuudessakaan ole menossa kulutuselektroniikan laitteisiin. Niihin anturit ovat liian tarkkoja. Ja liian kalliita. Pitäisikö siis olla huolissaan, kun autoteollisuuden luvut ovat näyttäneet alaspäin? Hayatan mukaan ei tarvitse.
- Autojen ADAS-järjestelmiin ja autonomisiin ajoneuvoihin tarvitaan yhä enemmän yhä tarkempia antureita. Myös teollisuuden IoT-sovelluksissa tarvitaan antureita, kun esimerkiksi robotiikassa siirrytään mekaanisesta ohjauksesta elektroniseen.
Tällä alueella Murata on jo saanut ensimmäiset asiakkaansa, mutta niistä Hayata ei suostu vielä enempää kertomaan. Entäpä ne robottiauton liikeanturit? Kuinka moni valmistaja pystyy lopulta tekemään riittävän tarkkoja anturrita?
- Sanoisin, että kolme valmistajaa. Meidän lisäksemme Bosch ja STMicroelectronics.
Vantaalainen MEMS-osaaminen on arvostetussa seurassa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
