Euroopan komissio on päättänyt uudesta 50 miljoonan euron investoinnista Euroopan tekoälytutkimuksen verkostojen kehitykseen. Ensimmäisellä hakukierroksella komissio myönsi ELLIS-verkoston ELISE-hakemukselle 12 miljoonaa euroa.
ELLIS-verkoston päätehtävä on varmistaa, että eurooppalainen tekoälytutkimus pystyy kilpailemaan Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa myös tulevaisuudessa. ELISE-hanke keskittyy tekoälyn perustutkimukseen, ja sitä varten kootaan yhteen Euroopan parhaat koneoppimisen ja siihen liittyvien alojen osaajat. ELISE-hakemus sai hakukierroksen parhaat pisteet, mikä on osoitus koneoppimisen keskeisestä roolista tekoälytutkimuksessa.
Suomen tekoälykeskus FCAI on yksi verkoston keskeisistä toimijoista, ja FCAI:n johtaja, Aalto-yliopiston professori Samuel Kaski oli vetovastuussa hakemuksesta.
- Keskeinen roolimme ELISEssä osoittaa, että Suomen tekoälytutkimus on huipputasoa. Suomelle on elintärkeää pystyä houkuttelemaan uusia kykyjä tällä kilpailulla alalla, ja sitä verkostolla myös edistetään, Kaski sanoo.
Tekoäly on mullistanut maailmaa viime vuosina. Fortune Business Insightsin alkuvuonna julkaiseman arvion mukaan kansainvälisen tekoälymarkkinan suuruus oli vuonna 2018 melkein 21 miljardia Yhdysvaltain dollaria, ja sen arvioidaan kymmenkertaistuvan yli 200 miljardiin dollariin vuoteen 2026 mennessä.
Koneoppiminen on vienyt eteenpäin muun muassa konenäön, datatieteen, robotiikan ja ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen aloja. Samalla akateemisen ja teollisuudessa tapahtuvan tutkimuksen väliset raja-aidat ovat hälventyneet, sillä tutkimustuloksia kaupallistetaan nopeasti ja laajasti. Tämän vuoksi eurooppalaisen tekoälytutkimuksen on elintärkeää pysyä kilpailukykyisenä. Siksi ELLIS haluaa houkutella alan parhaita tutkijoita.
ELLIS valitsi joulukuussa 2019 ensimmäiset huippuyksikkönsä, jotka perustetaan eri puolille Eurooppaa. Yksi näistä yksiköistä tulee Helsinkiin, missä sitä vetää FCAI. Muut yksiköt tulevat Alicanteen, Amsterdamiin, Kööpenhaminaan, Darmstadtiin, Delftiin, Freiburgiin, Linziin, Lausanneen, Leuveniin, Oxfordiin, Prahaan, Saarbrückeniin, Tel Aviviin, Tübingeniin, Wieniin ja Zürichiin.
(kuva: Aki-Pekka Sinikoski)
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
