Automaatioyritys SICK on kehittänyt täydellisen ohjelmistokehityspaketin, jonka avulla ohjelmoijat voivat kirjoittaa sovelluksia itse. IDE eli ohjelmointiympäristö (Integrated Developers Environment) on nimeltään SICK AppStudio. Sovelluksia voivat luoda siis muutkin kuin vain SICK itse.
AppSpace-sovelluksen tärkein peruskomponentti muodostaa SICK-anturien yhtenäisen hallintajärjestelmän, joka muistuttaa esimerkiksi Applen iOS-järjestelmää ja Googlen Androidia. Hallintajärjestelmä tekee itse perustehtävät ja huolehtii niiden hallinnasta. Jos tarvitaan lisätoimintoja, järjestelmää voi laajentaa erilaisilla sovelluksilla. Niitä voidaan käyttää eri antureille, jos se on laitteiston puolesta mahdollista.
AppSpace perustuu Lua pro -ohjelmointikieleen, jota kokeneiden ohjelmoijien on helppo käyttää. Luan lisäksi AppSpacessa on myös graafinen editori FPGA-piiriä varten ja työkalu, jolla voi luoda helposti käyttöliittymiä HTML5-webrajapintoihin.
SICK AppSpacen sovelluksia voidaan jakaa muistikortin avulla, minkä lisäksi ne ovat saatavana kätevästi SICK AppPoolista. AppPool on App Storen ja Google Playn kaltainen pilvipohjainen alusta. AppSpace-sovellusten loppukäyttäjiltä ei vaadita IT-asiantuntemusta. He asentavat ilmaisen SICK AppManager -ohjelmiston tietokoneeseensa, minkä jälkeen ohjelmistolla voidaan etsiä verkosta halutut SICK-anturit ja sopivat sovellukset niiden hyödyntämiseen SICK AppPoolista.
Sen lisäksi, että AppSpace tekee anturien hallinnasta helpompaa, on avoimella ohjelmistolla mahdollisuus ansaita rahaa kehittämällä sovelluksia muiden käyttöön. Sovelluksia voidaan käyttää antureissa suoraan, joten tietokoneiden tai ohjainten kaltaisia lisälaitteistoja ei tarvitse hankkia.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.