Litiumioniakuissa käytetään grafiittia elektrodeina. Tällä hetkellä se rajoittaa akkujen kehitystä ja grafiitti haluttaisiinkin korvata piillä, jonka energian varauskyky on 10-kertainen. Pii on kuitenkin ongelmallinen materiaali, sillä tullessaan kosketuksiin litiumin kanssa se laajentuu voimakkaasti.
Nyt amerikkalaiset tutkijat ovat esittäneet ratkaisun tähän piin ongelmaan. USA:n energianministeriön alaisen PNLL-laboratorion (Pacific Northwest National Laboratory) tutkijat kehittivät ainutlaatuisen nanorakenteen, joka rajoittaa piin laajenemista.
Tutkimustulokset on julkaistu äskettäin Nature Communications -lehdessä. Tutkija Jason Zhangin mukaan johtava ja vakaa grafiitti sopii hyvin litiumionien pakkaamiseen akun anodiin. Pii voi ottaa vastaan enemmän litiumia kuin grafiitti, mutta se pyrkii turpoamaan noin 300 tilavuusprosenttia, mikä aiheuttaa anodin hajoamisen.
Ratkaisuksi tutkijat loivat piin huokoisen muodon yhdistämällä pienet piipartikkelit mikropalloiksi, joiden halkaisija oli noin 8 mikrometriä. Yksi tällainen pallo on suunnilleen yhden punasolun kokoinen.
Huokoisella piirakenteella varustettu elektrodi laajeni vähemmän kuin 20 prosenttia. Silti siinä oli energiaa kaksi kertaa tyypillisen grafiittianodin verran. Lisäksi - toisin kuin aikaisemmissa huokoisen piin versioissa – mikropallot ovat mekaanisesti poikkeuksellisen lujia hiilinanoputkien ansiosta, jotka saavat palloja muistuttamaan lankapalloja.
Huokoisten piipallojen lujuus testattiin atomivoimamikroskoopin koettimella. Tutkijat havaitsivat, että nanokokoinen lankapallo saattaa menettää huokoisuutensa erittäin korkealla puristusvoimalla, mutta se ei rikkoudu. Tämä on hyvä kaupallistamisen kannalta, koska anodimateriaalien on kyettävä käsittelemään telojen suurta puristusta valmistuksen aikana.
Seuraava tutkijat aikovat kehittää skaalautuvampia ja taloudellisempia menetelmiä piimikropallojen valmistamiseksi, jotta ne voisivat jonain päivänä löytää tiensä seuraavan sukupolven korkealaatuisiin litiumioniakkuihin.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
