Aurinkokennojen hyötysuhdetta on yritetty parantaa ns. hybridirakenteilla, joilla piin päälle istutetaan toinen kalvo, perovskiittikalvo. Sen ongelma on hyvästä hyötysuhteestaan huolimatta epävakaus korkeissa lämpötiloissa.
Tämä on ollut ongelma, mikäli kennosto makaa 50 asteen lämpötilassa, mikä on monin paikoin aivan tavallista maapallolla. Iowan valtionyliopiston tutkijat ovat nyt onnistuneet kehittämään perovskiitin vakautta. Tämä tarkoittaa, ettei materiaaliin perustuva kalvo hajoa edes 200 asteessa.
Tutkimusta vetänyt materiaalitieteiden professori Vikram Dalal kertoo, että hänen tiiminsä on sekä parantanut perovskiittimateriaalin rakennetta että kehittänyt valmistustekniikan, jolla perovskiitti saadaan toteutettua yhtenäisenä muutaman mikrometrin paksuisena kalvona uudella höyrystysmenetelmällä.
Kalvomateriaalia parantaakseen tutkijat poistivat materiaalin orgaaniset komponentit - erityisesti kationi eli materiaalit, joissa oli ylimääräisiä protoneja ja positiivinen varaus - ja epäorgaaniset ainesosat kuten cesiumin. Tämä teki materiaalista stabiilin korkeissa lämpötiloissa.
Uudella valmistusmenetelmällä kalvoon ei jää epäpuhtauksia. Tämän ansiosta perovskiittikennojen rakenne ei hajoa edes 200 asteessa. Kokeessa kalvo altistettiin näin korkeille lämpötiloilla yli kolmen päivän ajan. Professori Dalalin mukaan nämä lämpötilat ovat paljon korkeampia, mitä minkään kennon pitää kestää todellisuudessa.
- Tähän asti kehitetyt orgaaniset-epäorgaaniset perovskiittikennot olisivat hajonneet kokonaan tässä lämpötilassa, joten tämä on merkittävä edistysaskel, Dalal hehkutti.
Uusi perovskiittimateriaali ei ole vielä valmis kaupalliseen käyttöön. Sen hyötysuhde on tällä hetkellä 11,8 prosenttia, mikä tarkoittaa, että suunnittelijoilla on vielä paljon töitä edessään. Piikennoissa on päästy laboratorioissa noin 25 prosentin hyötysuhteeseen, kaupallisissa kennoissa auringonvalosta muunnetaan sähköksi noin 15 prosenttia.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.