Aurinkokennojen hyötysuhdetta on yritetty parantaa ns. hybridirakenteilla, joilla piin päälle istutetaan toinen kalvo, perovskiittikalvo. Sen ongelma on hyvästä hyötysuhteestaan huolimatta epävakaus korkeissa lämpötiloissa.
Tämä on ollut ongelma, mikäli kennosto makaa 50 asteen lämpötilassa, mikä on monin paikoin aivan tavallista maapallolla. Iowan valtionyliopiston tutkijat ovat nyt onnistuneet kehittämään perovskiitin vakautta. Tämä tarkoittaa, ettei materiaaliin perustuva kalvo hajoa edes 200 asteessa.
Tutkimusta vetänyt materiaalitieteiden professori Vikram Dalal kertoo, että hänen tiiminsä on sekä parantanut perovskiittimateriaalin rakennetta että kehittänyt valmistustekniikan, jolla perovskiitti saadaan toteutettua yhtenäisenä muutaman mikrometrin paksuisena kalvona uudella höyrystysmenetelmällä.
Kalvomateriaalia parantaakseen tutkijat poistivat materiaalin orgaaniset komponentit - erityisesti kationi eli materiaalit, joissa oli ylimääräisiä protoneja ja positiivinen varaus - ja epäorgaaniset ainesosat kuten cesiumin. Tämä teki materiaalista stabiilin korkeissa lämpötiloissa.
Uudella valmistusmenetelmällä kalvoon ei jää epäpuhtauksia. Tämän ansiosta perovskiittikennojen rakenne ei hajoa edes 200 asteessa. Kokeessa kalvo altistettiin näin korkeille lämpötiloilla yli kolmen päivän ajan. Professori Dalalin mukaan nämä lämpötilat ovat paljon korkeampia, mitä minkään kennon pitää kestää todellisuudessa.
- Tähän asti kehitetyt orgaaniset-epäorgaaniset perovskiittikennot olisivat hajonneet kokonaan tässä lämpötilassa, joten tämä on merkittävä edistysaskel, Dalal hehkutti.
Uusi perovskiittimateriaali ei ole vielä valmis kaupalliseen käyttöön. Sen hyötysuhde on tällä hetkellä 11,8 prosenttia, mikä tarkoittaa, että suunnittelijoilla on vielä paljon töitä edessään. Piikennoissa on päästy laboratorioissa noin 25 prosentin hyötysuhteeseen, kaupallisissa kennoissa auringonvalosta muunnetaan sähköksi noin 15 prosenttia.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
