Eindhovenin yliopiston tietoturvatutkija Björn Ruytenberg paljasti useita haavoittuvuuksia – kaikkiaan seitsemän – Intelin kehittämässä Thunderbolt-protokollassa. Yliopiston mukaan prosessorijätti suhtautui haavoittuvuuksiin hyvin välinpitämättömästi eikä olisi edes halunnut informoida PC-valmistajiaa asiasta.
Ruytenbergin löydösten mukaan Thunderbot-protokollassa oli ongelmia esimerkiksi laitteiden autentikoinnissa ja uusien laiteohjelmistojen päivitysprosessissa. Tämä johti siihen, että periaatteessa kaikki vuosina 2011-2020 valmistetut PC-tietokoneet, joissa liitäntä oli, olivat alttiita hyökkäyksille.
Ruytenberg antoi haavoittuvuuksille kekseliään nimen, Thunderspy. Käyttäjien kannalta hyvä puoli haavoittuvuuksissa on se, että niiden hyödyntäminen edellyttää hyökkääjältä fyysistä pääsyä koneen Thunderbolt-liitäntään.
Haavoittuvuuksia voidaan kuitenkin käyttää kaikkiaan yhdeksällä eri tavalla, jotka Eindhovenin yliopiston haavoittuvuudelle laatimalla verkkosivulla (https://thunderspy.io/) on listattu. Tietojen mukaan hyökkääjä pääsee kiinni koneen tietoihin 5 minuutissa, jos käytössä on ruuvimeisseli ja sopiva kannettava laite.
Thunderspy-haavoittuvuuksia ei voida korjata ohjelmistopäivityksillä. Lisäksi ne vaikuttavat tulevaisuuden standardeihin, kuten USB 4 ja Thunderbolt 4. Käytännössä ratkaisu vaatii uusia piirejä. Eindhovenin tutkijat ovat kehittäneet Spycheck-työkalun, jolla voi tarkistaa onko oman koneen järjestelmä haavoittuva Thunderspylle.
Tämä kaikki on kuitenkin varsin normaalia. Aika ajoin laitteista, käyttöjärjestelmistä ja protokollista löytyy haavoittuvuuksia, joista valtaosa ei vaikuta normaalikäyttäjään millään tavalla. Huomionarvoista Thunderspy-tapauksessa on se, miten protokollaan kehittänyt Intel suhtautui tutkijoiden huomautuksiin.
Tutkijat paljastivat haavoittuvuudet 1-5 Intelille 10. helmikuuta. Intel vahvisti löydökset 10. maaliskuuta sanoen, että haavoittuvuudet 3–5 olivat heille uusia. Jatkotutkimuksissa löytyi haavoittuvuus 6, jonka Intel vahvisti 17. maaliskuuta.
Tutkijat pyysivät jo ensimmäisessä sähköpostiviestissä Intelia ilmoittamaan asiasta välittömästi asianomaisille osapuolille yhteistyössä yliopiston kanssa. Intel ei kuitenkaan ryhtynyt mihinkään toimiin ja lopulta, usean sähköpostinvaihdon jälkeen, ilmoitti kertovansa haavoittuvuuksista vain viidelle osapuolelle. Einhovenin yliopiston tutkijoiden mukaan oli koko joukko yrityksiä, joita ongelma kosketti ja joille asista pitäisi ilmoittaa, mukaan lukien 11 PC-valmistajaa ja Linux-kernelin tietoturvan kehittämisestä vastuussa oleva ryhmä. Intel ei suostunut kertomaan, keille kaikille haavoittuvuuksista ilmoitettiin ja mitä yksityiskohtia tiedot sisälsivät. Intelin toimintaa ei voi tässä tilanteessa pitää hyväksyttävänä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
