Kaikki PC-tekniikat tulevat joskus tiensä päähän. Seuraavaksi näin on käymässä vuonna 2006 esitellylle näyttöliitännälle eli Displayportille. Tulevaisuudessa protokolla säilyy, mutta näyttöjen ainoaksi fyysiseksi liitännäksi jää C-tyypin USB.
VESA-järjestö esitteli Displayportin korvaamaan aiemmat VGA- ja DVI-liitännät. Se oli ensimmäinen näyttöväylä, joka siirsi signaalin datapaketteina. Datan seassa voitiin siirtää myös kellosignaali, joten standardi mahdollisti suuriresoluutioiden kuvan siirron harvemmilla nastoilla.
Niin mullistava kuin DP-väylä aikanaan olikin, se ei enää ole mitenkään yleinen uusissa ruuduissa. HDMI on vallannut markkinat fyysisenä liitäntänä ja seuraavaksi sen paikan ottaa kokonaan USBC.
Displayport-liitäntä tulee todennäköisesti elämään vielä pitkään, mutta vain protokollan muodossa. Tämä onnistuu standardin Alt Mode -variaation myötä. Sen avulla Displayport-signaali saadaan siirrettyä USBC-liitännän läpi.
Ensimmäinen DP Alt Mode -standardi esiteltiin jo 2014 ja nyt VESA on esitellyt Alt Mode -menetelmän myös tuoreelle DisplayPort 2.0 -liitännälle. Displayport 2.0 tai DP 2.0 lähes kolminkertaistaa edellisen standardin eli DP 1.4:n kaistanleveyden. Maksimidatanopeus väylässä kasvaa 77,37 gigabittiin sekunnissa. Tämä tarkoittaa, että väylän yli voidaan siirtää rinnakkain kahta 8K-signaalia (resoluutio 7680 x 4320) 144 hertsin virkistystaajuudella ja 30 bitin pikseliavaruudella ilman datan pakkaamista ja HDR-metadatan kera. Nykyisiin 24-bittisiin väreihin verrattuna tämä on iso hyppäys eteenpäin.
Laitevalmistajien kannalta siirtyminen yhteen fyysisiin väyliin tietenkin helpottaa suunnittelua. Kuluttajan kannalta tulee eteen sekava tilanne, jossa laitteiden ja USBC-kaapelien speksejä pitää lukea suurennuslasin avulla.
USB4-liitäntöjen arvellaan ilmestyvän laitteisiin ensi vuonna.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
